Aero Oy:n Ju-52 -matkustajakone ”Kaleva” ammuttiin alas Suomenlahdella 14.6.1940 matkallaan Tallinnasta Helsinkiin Malmin lentokentälle. Tapauksesta tulee kuluneeksi 80 vuotta sunnuntaina 14.6.2020, minkä kunniaksi Helsinki-Malmin lentoasemalla julkistettiin tapahtuman muistotaulu torstaina 11.6.2020 klo 16.15.
Kaksi neuvostoilmavoimien SB-2 -pommikonetta ampui aikataulun mukaisella lennolla Tallinnasta Helsinkiin olleen Kalevan alas Kerin saaren lähistöllä 14.6.1940 vähän ennen Viron ”sosialistista vallankumousta” ja liittämistä Neuvostoliittoon. Koneessa olleet yhdeksän matkustajaa ja henkilökunnan jäsentä saivat surmansa.
Lentäjänä Malmin lentoaseman päällikkö
Kaleva lähti viimeiselle lennolleen kohti Malmin lentoasemaa Tallinnasta. Miehistönä oli suomalainen lentokapteeni Bo von Willebrand ja radisti Tauno Launis. von Willebrand oli tuolloin myös Suomen ilmailuklubin, nykyisen ilmailuliiton, hallituksen jäsen ja Helsinki-Malmin lentoaseman juuri nimitetty päällikkö.
Matkustajina oli kaksi saksalaista liikemiestä, kaksi Ranskan lähetystön diplomaattista kuriiria, yksi ruotsalainen, yksi amerikkalainen ja yksi virolainen.
Amerikkalainen kuriiri oli tiettävästi kuljettamassa Yhdysvaltain salakoodeja turvaan Neuvostoliiton uhkaamasta Virosta, ja yksistään ranskalaisilla tiedetään olleen mukanaan yli 120 kiloa arvokasta kuriiripostia. Asiakirjat sekä Baltian maiden neuvostomiehityksen valmisteluihin liittynyt salainen liikennesaarto lienevät olleet Kalevan alasampumisen syy.
Tuho kohtasi heti nousun jälkeen
Kaleva oli ehtinyt olla ilmassa vain muutaman minuutin, kun sen lähituntumaan ilmaantui kaksi Virossa sijaitsevasta tukikohdasta noussutta neuvostoliittolaista SB-2 -pommikonetta. Pommittajat alkoivat tulittaa Kalevaa konekiväärein, jolloin se syöksyi vasemmalla kyljellään mereen pari kolme kilometriä Kerin majakasta koilliseen.
Virolaiset kalastajat todistivat alasampumisen ja sitä seuranneet tapahtumat. Vain hetki lentokoneen mereensyöksyn jälkeen pinnalle nousi neuvostoliittolainen sukellusvene. Se tarkasti paikalla olleet virolaiset kalastusalukset ja poimi postia merestä ja koneen hylystä.
Suomi ei protestoinut
Sukellusveneen ylle ilmaantui pian tilannetta toteamaan Malmilta noussut Brewster-hävittäjä ohjaimissaan Ilmari Juutilainen, joka jatkosodassa kohosi menestyksekkäimmäksi suomalaiseksi hävittäjälentäjäksi. Juutilaisen havaitessaan sukellusvene piilotti lippunsa.
Vallinneessa kireässä poliittisessa tilanteessa ei matkustajakoneen tuhoamisesta rauhan aikana esitetty Neuvostoliitolle vastalausetta, eikä turman virallinen tutkinta paljastanut yleisölle Kalevan tuhon todellista syytä. Koneen hylky on edelleen kadoksissa..
Muita kadonneita koneita on löytynyt
Keväällä 2004 tuli julkisuuteen tieto, että 60 vuotta sitten sotalennolla kadonneen Antoine de Saint-Exupéryn P-38 -tiedustelukoneen hylky oli löydetty merestä Marseillen lähistöltä. Myös vuonna 1952 Itämerellä Neuvostoliiton alas ampuman DC-3 -tiedustelukoneen hylky on löytynyt ja nostettu merestä ja siirretty Linköpingin ilmavoimamuseoon
Kaleva on edelleen kadoksissa. Sen pudottaminen välirauhan aikana 80 vuotta sitten kosketti syvästi Malmin lentoasemaa ja koko Suomen kansaa.
Muistotaulu julkistetaan Malmin lentoasemalla
Stig Fagerstedtin valmistama tapahtuman 80-vuotismuistotaulu julkistettiin torstaina 11.6.2020 klo 16.15 Helsinki-Malmin lentoasemalla. Tilaisuuteen voi osallistua vapaasti.
Lisätietoa ja kuvia muistotaulusta täällä.
Julkistaminen välitetään myös suorana lähetyksenä.
