Kaasukäyttöisten henkilöautojen määrä kasvoi Suomessa jälleen. Vuonna 2018 kaasun käytön yleistymisen takana vaikutti useita tekijöitä, kuten tahto vähentää liikenteestä syntyviä hiilidioksidipäästöjä sekä suuren suosion saavuttanut biokaasun kiinteähintainen tankkauskampanja. Myös viime vuoden alusta käyttöön tulleet romutus- ja muuntopalkkiot ovat osaltaan edistäneet kaasukäyttöisten henkilöautojen lisääntymistä liikenteessä. Viimeisimpien arvioiden mukaan Suomen teillä kulkee noin 6 700 kaasukäyttöistä ajoneuvoa.
Vuosi 2018 merkitsi jatkoa kaasuautoilun huikealle kasvulle. Traficomin mukaan Suomen teillä alkoi kulkea viime vuonna 2 439 uutta kaasukäyttöistä henkilöautoa, joista 1 161 oli ensirekisteröintejä. Kasvu oli huimaa, sillä henkilöautojen rekisteröinnit lähes kaksinkertaistuivat verrattuna vuoteen 2017.
Suosituimmat ensirekisteröidyt henkilöautomerkit olivat Skoda (555 kpl), Seat (298 kpl) ja Audi (150 kpl). Suosituimmat kaasukäyttöiset henkilöautomallit olivat Skoda Octavia (536 kpl), Seat Leon (150 kpl) ja Seat Ibiza (104 kpl). Viimeisimpien arvioiden mukaan Suomessa on yhteensä noin 6 700 kaasukäyttöistä ajoneuvoa.
Vuonna 2018 huomattava määrä kaasukäyttöisistä henkilöautoista tuotiin Suomeen käytettyinä. Maahantuotujen henkilöautojen osalta suosituimmat automerkit olivat Volkswagen (664 kpl), Volvo (316 kpl) ja Mercedes-Benz (94 kpl). Niitä tuotiin eniten Ruotsista (1 216 kpl), sitten Saksasta (34 kpl) ja Tsekistä (16 kpl).
”Kaasuautojen kysyntä Suomessa kasvaa, eikä ihme, sillä kaasulla on liikennekäytössä monia etuja. Se on hinnaltaan edullinen polttoaine. Kiinteähinta-kampanjamme, joka tarjosi biokaasua kiinteään kuukausihintaan, on ollut todella suosittu. Kaasuauto on myös hankintahinnaltaan kilpailukykyinen verrattuna diesel- ja bensiiniautoihin, ja erilaisia kaasuautomalleja on saatavilla entistä enemmän”, kertoo Gasumin liikenteen myyntipäällikkö Heidi Kuoppala.
Kaasu nähdään puhtaana polttoainevaihtoehtona myös raskaalle maantieliikenteelle. Viime vuoden aikana Suomessa ensirekisteröitiin ennätysmäärä uusia raskaan kaluston ajoneuvoja. Markkinan kehittymiseen vaikuttivat muun muassa uusien ajoneuvomallien lanseeraukset Ivecolta, Scanialta ja Volvolta. Gasum kehittää Pohjoismaista raskaan liikenteen kaasutankkausasemaverkostoa investoimalla noin 50 aseman rakentamiseen Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa 2020-luvun alkuun mennessä.
”Sekä kevyiden että raskaiden kaasuajoneuvojen kysyntä kasvaa kaikissa segmenteissä, ja olemme hyvin sitoutuneita liikennekaasumarkkinan kehittämiseen. Osoituksena tästä Euroopan Unioni myönsi Gasumille 2,9 miljoonan euron tuen uusien kaasutankkausasemien rakentamiseen. Myös liikenne- ja viestintäministeriön ILMO45-työryhmä nosti erityisesti biokaasun merkittäväksi osaksi ratkaisua liikenteen kasvihuonepäästöjen vähentämisessä”, Kuoppala kertoo.
Kaasuajoneuvojen käyttö on yrityksille keino pienentää hiilijalanjälkeä
Monet yritykset toimivat hiilijalanjälkensä pienentämiseksi kuluneena vuonna. Kaasukäyttöisten ajoneuvojen käyttöön ottaminen logistiikassa oli monille tehokas tapa vähentää hiilidioksidipäästöjä. Esimerkiksi Vantti otti käyttöönsä neljä biokaasulla kulkevaa pakettiautoa osana Vantaan kaupungin kunnianhimoisen hiilineutraalisuustavoitteen saavuttamista. Lidl ja Valio aloittivat tavarankuljetusten toimittamisen biokaasulla kulkevilla rekoilla ja osallistuivat biokaasun tuotantoon toimittamalla jätteet biokaasulaitoksille. Postilla taas on käytössä jo 40 kaasukäyttöistä ajoneuvoa.
Kaasuajoneuvojen määrän kasvu myös vuonna 2018 osoittaa, että sekä yksityishenkilöt että yritykset valitsevat kaasuajoneuvon käyttöönsä entistä useammin.
