Suurin osa junien kuntotarkastuksista on ihmissilmin tehtävää visuaalista tarkastamista. Ulkoisen kunnon tarkastuksissa on haluttu siirtyä nopeampaan, automatisoituun ja systematisoituun tekemiseen. Raidekaluston kunnossapitoyhtiö VR FleetCare ottaa kesäkuussa HSL:n junakaluston kunnossapidossa käyttöön Junaskannerin, jonka avulla junien ulkoinen kunto tarkastetaan automaattisesti. Tavoite on pystyä tunnistamaan luotettavasti kaluston vikaantumiset ja töhryt junan ulkopuolelta.

Laite on kehitetty yhteistyössä VR FleetCaren ja koneälypohjaisia IoT -ratkaisuja tuottavan suomalaisen Vire Labsin kanssa.

Kone tekee työn

Junaskanneri perustuu konenäköön, hahmontunnistukseen ja tekoälyyn. Radan molemmille puolille on asennettu 6,5 metriä korkeat skanneritolpat, jotka kuvaavat ohi ajavan junan.

Junan sivut ja katto kuvataan viivakameralla, jonka kuvausnopeus ja erittelytarkkuus ovat erittäin suuret. Kuvan tarkkuus on muutamien millimetrien luokkaa. Kuvauksesta saatu data käsitellään välittömästi reunalaskennalla, joka analysoi datan ja antaa ilmoituksen poikkeamista. Tiedot ovat junan kunnossapitäjän käytettävissä lähes saman tien. Data tallentuu myös pilvipalveluun jatkoanalyysiä varten.

- Kuvaamisen nopeutta ja kuvan tarkkuutta voisi verrata esimerkiksi urheilukilpailuissa käytettäviin maalikameroihin, junaskannerin kehityksestä vastannut projektipäällikkö Samuli Suuriniemi VR FleetCarelta selittää.

- Olemme opettaneet koneelle miltä junan pitäisi näyttää, ja jos siellä on joku poikkeama niin koneen tulee havaita se. Ihmisen antaman palautteen perusteella tekoäly oppii jatkuvasti tarkemmaksi ja tavoite on pystyä tunnistamaan luotettavasti kaluston mahdolliset vikaantumiset, Suuriniemi kertoo.

Ensimmäinen skanneri käyttöön kesäkuussa

Junaskanneria on nyt pilotoitu vuosi, ja tulokset ovat erittäin hyvät. Kesäkuussa ensimmäinen kaluston omistaja ottaa Junaskannerin käyttöön, kun pääkaupunkiseudun lähijunaliikenteen Flirt-junat tarkastetaan ajamalla ne junaskannerin ohi ennen varikolle saapumista.

- Järjestelmän käyttöönotossa on useita etuja. Sen lisäksi, että kaluston kunto on koko ajan hyvin arvioituna, myös turvallisuus paranee järjestelmän havaitessa esimerkiksi telissä olevat vikaantuneet komponentit. Huoltovälejäkin pystyttäisiin tulevaisuudessa tarkentamaan saatavilla olevan datan avulla. Lisäksi tarkastusväliä voi myös helposti tihentää, Suuriniemi lisää.

Toistaiseksi Junaskanneria on testattu ainoastaan matkustajajunissa, mutta sen skaalautuvuuden vuoksi se sopisi hyvin myös minkä tahansa raidekaluston tarkastukseen. Rajavalvonnassa se voisi olla käytössä esimerkiksi raja-asemilla, missä laitteen avulla voitaisiin automaattisesti todentaa esimerkiksi, että vaunujen koko täsmää paikalliseen ohjeistukseen. Tai että vaunut ovat muuten turvallisia liikennöidä.

- Kaluston automaattinen tarkastaminen tulee olemaan yksi tärkeimmistä nykyteknologian mahdollistamista muutoksista, jonka hyöty kaluston omistajalle näkyy laadukkaampana kunnossapitona ja kaluston parempana käytettävyytenä. Tähänastisten tulosten perusteella tiedämme teknologian toimivan ja pystymme tarjoamaan junaskanneria nykyisille ja uusille asiakkaillemme vuoden 2021 aikana, VR FleetCaren toimitusketjun ja digitaalisten palveluiden johtaja Mihail Lipiäinen uskoo.

- Junaskanneri ei ole aivan ainutlaatuinen keksintö. Maailmalla on jo muutamia vastaavanlaisella käyttötarkoituksella olevia laitteita käytössä. Myynnissä olevien laitteiden hinnat ovat kuitenkin varsin korkeat ja niiden asennus vaatii mittavia rakennustöitä. Meidän tarkoituksenamme on ollut kehittää kustannustehokas ratkaisu, joka olisi skaalautuva ja mahdollista ottaa nopeastikin käyttöön, Lipiäinen jatkaa.