Turun Tunninjunan ja Tampereen Suomiradan rinnalla on syntynyt kolmas uusi rautatieoprojekti nopeakulkusille junille, nk. Itärata. Se ilmoittaa nyt pääsuuntaselvityksen käynnistymisestä. Suunnittelu alkaa alustavista linjausvaihtoehdoista sekä niiden teknisestä toteutettavuudesta Helsinki-Vantaan nk. Lentoradasta Porvoon kautta Kouvolaan.

Selvityksen toteuttajaksi on valittu Ramboll, joka aloittaa työnsä toukokuun aikana. Selvityksen päätulokset ovat käytettävissä marraskuussa 2023.

Itärata Oy:n pääomistaja on Suomen valtio 51%:n osuudella. 24 kaupunkia ja kuntaa täydentävät valtion omistusosuutta, joukossa Porvoon ja Kouvolan kaupunkien lisäksi mm. Askola, Lapinjärvi ja Myrsyklä.

Itärataa rakennetaan tuplaraiteilla noin 110 km:n matkalla 200-300 km/t nopeustasolle. Lisäksi selvitetään sekaliikenneradan edellytyksiä ja tavaraliikenteen mahdollisesti tarvitsemia yhyteyksiä liittyviin ratoihin.

Itäradan suunnitteluun arvioidaan kuluvan 79 miljoonaa euroa ja toteutukseen 1,7 miljardia euroa. EU:n CEF-rahastolta toivotaan saatavan 50% rahallista tukea suunntteluun ja 30% radan toteutukseen.

Itäradan suunnittelujohtajaksi on nimitetty DI Minna Weurlander ja tiedotuspäälliköksi FM Katri Parikka. Itärata Oy:n hallituksen puheenjohtaja on Arto Räty ja varapuheenjohtaja Arto Pohjoinen. Hallituksen jäseniä ovat mm. Kouvolan kaupunginjohtaja Marita Toikka ja Porvoon kaupunginjohtaja Jukka-Pekka Ujula.

Itärataa edeltäneinä samanlaisina uusina rautatiehankkeina on Suomessa suunniteltu ja käsitelty Turun "Tunninjunaa" ja Tampereen "Suomi-rataa".

Valtiovarainministeriö ja Liikenne- ja viestintäministeriö arvioivat hankkeiden hyöty-kustannussuhteeksi 0,44 eli yhteiskunnallisesti täysin kannattamattomiksi. Hankkeista koituvien CO2-päästöjen laskennallinen takaisinmaksuaika olisi 140-340 vuotta. (Toim.huom.)