Hallitus kaavailee lähivuosille isoja infrainvestointeja, jotka on tarkoitus rahoittaa valtion omaisuutta myymällä. Infraurakoitsijoita edustavan INFRA ry:n mukaan on olennaisinta, että hallitus uskaltaa tehdä infrahankkeiden käynnistämiseen tarvittavat toteutuspäätökset heti tänä syksynä.
– Päätökset tulee tarvittaessa tehdä vaikka ehdollisina niin, että hankkeiden suunnittelu voi jatkua taustalla samaan aikaan, kun rahoitusta vielä järjestellään. Päätettäisiin siis panna kuokka maahan hankkeissa sitä mukaa, kun tarvittava rahoitus on kassassa. Järjestely voi edellyttää jonkinlaista sisäisen lainanoton mallia, jotta hankkeet saadaan oikea-aikaisesti ja tasaisesti liikkeelle, INFRAn toimitusjohtaja Paavo Syrjö sanoo.
Urakoitsijat odottavat paljon syksyn budjettineuvotteluilta, joiden pohjatyö käynnistyy ensi viikolla valtiovarainministeriön ja ministeriöiden välisillä kahdenvälisillä neuvotteluilla. Tänä syksynä päätetään paitsi ensi vuoden budjetti ja syksyn lisätalousarvio, myös julkisen talouden suunnitelma koko vaalikaudelle.
EU-rahaa aiotaan viimein hyödyntää täysimittaisesti
Saadakseen hankkeita kunnolla liikkeelle hallitus on linjannut, että Euroopan unionin CEF-hankerahoitusta hyödynnetään etenkin sotilaallisen liikkuvuuden hankkeiden osalta täysimääräisesti.
– Viestimme siitä, että infrahanke 50 prosentin EU-alelapulla on tavoittelemisen arvoinen juttu, on lyönyt läpi. Odotammekin, että syksyn lisätalousarviossa on kattavasti infrahankkeita, joihin lähdetään hetimiten hakemaan EU:n sotilaallisen liikkuvuuden hankerahaa, Syrjö kertoo.
Kaikkiaan hallitus aikoo toteuttaa liki 3 miljardin euron liikenneinvestointiohjelman. Väyläinvestointeihin on luvassa 2,5 miljardia euroa ja korjausvelan kasvun hillitsemiseen 520 miljoonaa euroa. Valtateiden 4 ja 5 kohentamisen lisäksi investointiohjelma sisältää raidehankkeiden edistämistä 1,4 miljardilla.
Hallitusohjelman hankkeet ovat investointi kilpailukykyyn, turvallisuuteen ja huoltovarmuuteen vuosikymmeniksi eteenpäin. Hetki niille on Syrjön mukaan otollinen.
– Rakentamisen hinta on laskenut ja työvoiman tarjonta sekä suunnittelu- ja toteutuskapasiteetti parantunut. Hankkeet ovat myös piristysruiske kansantaloudellemme, joka on hyvin riippuvainen rakentamissektorista. Miljoona euroa rakentamiseen luo 11−14 työpaikkaa. Hallituksen työllisyystavoite jää lähtötelineisiin, jos rakentajilla ei ole töitä.
(Autotoday)
