Kansainvälisen merenkulkujärjestö IMO:n meriympäristön suojelukomitean istunnossa hyväksyttiin maailmanlaajuinen lyhyen aikavälin päästövähennyskeino. Päätös ei riitä siihen, että päästöt selvästi laskisivat IMO:n tavoitteiden mukaisesti. Suomi ja muut EU:n jäsenmaat vastustivat riittämätöntä hiili-intensiteetin vähennystasoa 17. kesäkuuta päättyneessä istunnossa.
IMO:ssa (International Maritime Organization) päätettiin vuonna 2018, että kansainvälisen merenkulun hiili-intensiteettiä vähennetään vähintään 40 prosenttia vuosien 2008 ja 2030 välillä. IMO:n meriympäristön suojelukomitean (Marine Environment Protection Committee, MEPC) istunnossa valtioilla oli erilaisia näkemyksiä siitä, onko vuosien 2019 ja 2030 välillä tarvittava jäljellä oleva vähennystarve 10 vai 21,5 prosenttia.
Kokouksessa päätettiin keinosta, joka tähtää merenkulun hiili-intensiteetin vähentämiseen 11 prosentilla vuosien 2019 ja 2026 välillä. Vuosista 2027–2030 päättäminen jätettiin myöhemmäksi. Suomi ja EU-jäsenvaltiot tukivat tieteellisesti perustellumpaa vaihtoehtoa eli vähintään 21,5 prosenttia välillä 2019–2030, koska sillä olisi varmasti saavutettu vuoden 2030 päästövähennystavoite. EU:n 27 jäsenvaliota jäivät vähemmistöön, kun päätös tehtiin IMO:n 174 jäsenvaltion istunnossa.
– On surullista, että IMO:ssa ei päästy kunnianhimoisempaan tulokseen ja tavoitteiden saavuttamisesta ei ole varmuutta. Päätös ei anna merenkulun toimijoille riittävän vahvaa signaalia ilmastotoimien kiireellisyydestä. Nyt paineet Euroopan unionin omiin mittaviin päästövähennystoimiin kasvavat, arvioi liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka.
Hiili-intensiteetti tarkoittaa hiilidioksidipäästöjä suhteessa tehtyyn kuljetustyöhön. Vaikka hiili-intensiteettiä pyritään nyt sääntelyllä vähentämään, merenkulun absoluuttiset päästöt voivat vähentyä, pysyä nykyisellään tai jopa kasvaa. Lopputulos riippuu merikuljetusten määrästä. Vuoteen 2026 mennessä määritellään vuosittaiset hiili-intensiteetin vähennystasot vuosille 2027–2030.
Talvimerenkulkua koskevista poikkeuksista päätetään myöhemmin
Suomi esitti istunnossa, että jäävahvistettujen alusten jäissä kulkemat matkat jätettäisiin hiili-intensiteettisääntelyn ulkopuolelle. Näin sääntelystä ei aiheutuisi lisärasitetta Suomen kilpailukyvylle talvimerenkulun takia. Tätä poikkeusta ei sisällytetty sääntelyyn.
Jäävahvistettujen alusten huomioinnista ja muista istunnossa esitetyistä poikkeuksista neuvotellaan seuraavaksi ohjesäännöistä sovittaessa, mikä tarkentaa sääntelyä. Suomi jatkaa vaikuttamistyötään varmistaakseen talvimerenkulun erityispiirteiden huomioinnin.
– Jatkamme IMO:ssa vaikuttamistyötä, jotta talvimerenkulun erityispiirteet huomioidaan päästöjen sääntelyssä. Tämä on kärkitavoitteemme, jotta turvaamme alusliikenteen tasavertaiset toimintaedellytykset ja Suomen kilpailukyvyn kansainvälisessä merenkulussa, ministeri Harakka painottaa.
Etäkokoukset johtaneet päätöksenteon hidastumiseen
Muutamien valtioiden ja varustamoalan esityksestä polttoainemaksujen keräämiseksi kansainväliseen tutkimus- ja kehitysrahastoon ei päästy yksimielisyyteen tässä istunnossa. Keskustelu esityksestä jatkuu seuraavassa komitean istunnossa marraskuussa.
Samoin markkinaehtoisista keinoista sekä muista keskipitkän ja pitkän aikavälin keinoista jatketaan keskustelua työryhmätasolla sekä komitean istunnossa marraskuussa. Suomi kannattaa maailmanlaajuisen markkinaehtoisen päästövähennyskeinon eli esimerkiksi polttoaineiden hiilisisällön hinnoittelun kehittämistä ja käyttöönottoa mahdollisimman pian.
Syksyn kokoukseen lykkääntyvät myös keskustelut esimerkiksi rikkipesureista, polttoaineiden elinkaaripäästöistä ja aluksilta mereen päätyvän muovijätteen vähentämisestä. IMO:n etäkokousten päivät ovat tavanomaista lyhyempiä, jotta kokoukseen voitaisiin osallistua ympäri maailman valvomatta koko yötä.
Istuntoon osallistui 10.-17.6.2021 liikenne- ja viestintäministeriön, ympäristöministeriön, Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin, Ilmatieteen laitoksen sekä Ahvenanmaan maakuntahallituksen edustajia.
Mitä seuraavaksi?
IMO:ssa alkaa seuraavassa meriympäristön suojelukomitean istunnossa marraskuussa keskustelu keskipitkän ja pitkän aikavälin päästövähennyskeinoista, kuten markkinaehtoisista keinoista. Niiden päästövähennysvaikutus on todennäköisesti paljon suurempi kuin nyt päätetyn lyhyen aikavälin keinon. Suomi ehdotti työn tehostamiseksi uusia työjärjestelyjä IMO:ssa. Ne saivat hyvän vastaanoton ja niistä päätettäneen seuraavassa meriympäristön suojelukomitean istunnossa marraskuussa 2021.
Euroopan komissio on linjannut, että EU:n päästökauppa laajennetaan koskemaan merenkulkua. Ehdotus on tarkoitus antaa 14.7.2021 osana komission Fit for 55 -ilmastopakettia. Vielä ei ole tietoa eurooppalaisen merenkulun päästökaupan toteutustavoista.
