Kansainvälisen merenkulkujärjestö IMO:n istuntojen välisessä kasvihuonekaasutyöryhmässä Lontoossa 20.–24.03.2023 neuvoteltiin IMO:n alustavan kasvihuonekaasustrategian päivityksestä. Heinäkuun alussa IMO:n meriympäristön suojelukomiteassa hyväksyttäväksi tarkoitetun strategian päivityksessä ei saavutettu läpimurtoa. Päästövähennyskeinoista ei saatu päätöksiä, mutta työryhmä päätti järjestää keväällä työpajan, jossa vertaillaan keskipitkän aikavälin teknisiä ja taloudellisia keinoja vähentää alusten kasvihuonekaasupäästöjä.

Kokouksessa käsitel­tiin lähes kaikkia IMO:n alustavan kasvihuonekaasustrategian osia. Eniten keskustelua herätti strategian kunnianhimontaso aika­tau­luineen sekä oikeudenmukainen siirtymä. Suomi yhdessä EU-jäsenvaltioiden kanssa katsoo, että kansain­välisen meren­kulun kasvihuonekaasupäästöistä tulisi päästä eroon huomioiden polttoai­nei­den elinkaaripäästöt vuoteen 2050 mennessä. Näin tulee tapahtua, jotta Pariisin ilmasto­sopimuk­­sen lämpötilatavoitteet voidaan saavuttaa. Päästömäärien kehityksen seuraamiseksi maat vaativat kasvihuonekaasu­strate­­giaan myös välitavoitteita vuosille 2030 ja 2040.

Yksi este yhteisymmärryksen löytymiselle ovat erilaiset käsitteet, joita käytetään päästövähennystavoittei­den yhteydessä. Kun esillä ovat käsitteet "phasing out" (päästä eroon), "zero" (nolla) ja "net zero" (nettonolla) ilman tarkempaa määrittelyä, on vaikeaa päästä yhteisymmärrykseen tavoitteista.  Jotkut jäsenvaltiot haluaisivat, että pidättäydyttäisiin alkuperäisen kasvihuonekaasustrategian kunnianhimon tavoitteissa. Valtiot viittaavat myös siihen, että Pariisin ilmastosopi­muk­ses­­sa ei mainita vain tavoitetta saada maapallon lämpeneminen rajattua alle 1,5 asteen vaan viitataan myös tavoitteeseen pitää keskilämpötilan nousu selvästi alle 2 asteessa suhteessa esiteolliseen aikaan.

Keskustelu taloudellisista ja teknisistä keinoista jatkuu

Päästövähennyskeinoista ei saatu päätöksiä, mutta työryhmä päätti järjestää vielä tänä keväänä ad hoc -työpajan, jossa vertaillaan keskipitkän aikavälin teknisiä ja taloudellisia keinoja vähentää alusten kasvihuonekaasupäästöjä. Tarkoitus on tarkastella keinojen ja niiden yhdis­telmien toteutettavuutta, tehok­kuutta saavuttaa asetetut päästöta­voitteet ja mahdollisia vaikutuksia valtioille.

Suomen tärkeinä pitämien taloudellisten ohjauskeinojen ja teknisten keinojen osalta ei saavutettu yhteisymmärrystä. Tosin työryhmä linjasi, että mahdollisen taloudellisen keinon kautta kerättävien varojen jaosta tullaan keskustelemaan yksityiskohtaisemmin työsuunnitelman vaiheessa III, joka alkaa meriympäristönsuojelukomitean 80. kokouksen yhteydes­sä. Ehdotettuja taloude­llisia ja teknisiä keskipitkän ajan keinoja tullaan vertailemaan alustavasti ad hoc -työpajassa touko­kuussa. Työpaja raportoi seuraavalle istuntojen väliselle kasvihuonekaasutyöryhmälle ja meriympä­ristön suojelukomi­tean 80. istunnolle. Suomi kannattaa EU-jäsenvaltioiden esittämää maailmanlaa­juisen polttoaine­standardin ja taloudellisen ohjauskeinon yhdistelmää.

Myöskään IMO:n polttoaineen tiedonkeruujärjestelmän (DCS) osalta ei saavutettu varsinaista tulosta. Työryhmä esittää, että mikäli meriympäristön suojelukomitean  80. istunnossa perustetaan ilmansuojelutyöryhmä, se viimeistelee tämän viikon kokouksessa (ISWG-GHGH14) aiheesta käydyn keskustelun.

Mitä seuraavaksi?

Neuvottelut keskipitkän ja pitkän aikavälin päästövähennyskeinoista sekä IMO:n alustavan kasvihuonekaasustrategian päivittämisestä jatkuvat ad hoc -työpajassa myöhemmin ilmoitettavana ajankohtana toukokuussa, istuntojen välisessä kasvihuonekaasutyöryhmässä kesäkuussa ja meriympäristön suojelukomitean (MEPC) 80. istunnossa heinäkuussa 2023.