Kansainvälisen merenkulkujärjestö IMO:n yleiskokous kokoontuu 27.11.–6.12. Lontoossa. Suomi on ehdolla IMO:n neuvostoon. Yleiskokous äänestää tulevan neuvoston kokoonpanosta 1.12.

Suomi on kampanjoinut neuvostojäsenyyden puolesta joulukuusta 2022 alkaen. 

Kampanjassa on kolme teemaa:

1. Kestävä merenkulku - välttämättömyys ja mahdollisuus
2. Uudet teknologiat - potentiaali käyttöön turvallisuuden ja hyvinvoinnin edistämiseksi
3. Koulutus ja tasa-arvo merenkulun keskiössä

Neuvoston jäsenenä Suomen mahdollisuudet edistää mm. näitä tavoitteita paranisivat.

Joka toinen vuosi kokoontuva yleiskokous on IMO:n korkein päättävä elin. Yleiskokous päättää järjestön seuraavien vuosien työohjelmasta, budjetista ja valitsee neuvoston.

Ministeri Ranne kirittää kampanjaa Lontoossa

Liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne osallistuu yleiskokoukseen ja neuvostokampanjan loppukiriin Lontoossa 27.–28.11.

- Merenkulku on taloudellemme ja kaikille suomalaisille tärkeää. Neuvoston jäsenenä voisimme entistä paremmin edistää turvallista ja reilua merenkulkua, liikenne- ja viestintäministeri Ranne sanoo.

- Suomi on monin tavoin merenkulun edelläkävijä. Meillä on esimerkiksi monipuolista teknistä osaamista, jota viemme maailmalle, ministeri Ranne jatkaa.

Ministeri Ranne pitää yleiskokouksessa myös Suomen puheenvuoron. Puheenvuoro käsittelee alan reilua kansainvälistä sääntelyä sekä merenkulkijoiden työolojen parantamista. 

Liikenne- ja viestintäministeri Ranne tapaa Lontoossa muun muassa IMO:n pääsihteeri Kitack Limin, Namibian liikenneministeri John Mutorwan, Alankomaiden infrastruktuuri- ja vesihuoltoministeri Mark Harbersin ja Iso-Britannian ilmailusta ja liikenteen päästöistä vastaavan junioriministerin Anthony Brownen.

Ministeri Ranne johtaa Suomen valtuuskuntaa yleiskokouksessa. Valtuuskuntaan kuuluu liikenne- ja viestintäministeriön, Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin, Suomen Lontoon-suurlähetystön, Rajavartiolaitoksen ja Ahvenanmaan maakuntahallituksen edustajia. 

Merenkulun kansainvälinen sääntely tehdään IMO:ssa

IMO:lla (International Maritime Organization) on keskeinen rooli merenkulun kansainvälisten sääntöjen kehittämisessä. Jäsenmaista koostuva neuvosto ohjaa kokonaisvaltaisesti järjestön työtä yleiskokousten välisenä aikana.

IMO:ssa on 175 jäsenmaata ja Suomi on ollut järjestön jäsen vuodesta 1959. Viimeksi Suomi oli neuvoston jäsen vuosina 1998-1999 ja 2000-2001.

Mitä seuraavaksi?

Yleiskokous äänestää tulevista neuvoston jäsenmaista 1.12. Neuvostoon valitaan yhteensä 40 valtiota kolmessa eri kategoriassa eli A-, B- ja C-kategoriassa. Suomi pyrkii neuvoston C-kategoriaan, jonne valitaan 20 maata.