Kansainvälisen merenkulkujärjestön IMO:n meriympäristön suojelukomitea kokoontuu 12.–16.12.2022 Lontoossa. Kokouksessa neuvotellaan keinoista kansainvälisen merenkulun kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi sekä IMO:n alustavan kasvihuonekaasustrategian päivityksestä. Lisäksi kokouksessa neuvotellaan rikkipesureiden pesuvesien sääntelystä, meriliikenteestä aiheutuvan mustan hiilen päästöistä arktisella alueella, aluksista meriin päätyvän muovijätteen vähentämisestä ja alusten energiatehokkuudesta.
IMO:n (International Maritime Organization) meriympäristön suojelukomitean (Marine Environment Protection Committee, MEPC) 79. istunnossa neuvotellaan IMO:n alustavan kasvihuonekaasustrategian päivityksestä. Suomi kannattaa muiden EU-jäsenvaltioiden tavoin vuoteen 2050 asetetun maailmanlaajuisen päästövähennystavoitteen kiristämistä nykyisestä 50 prosentista 100 prosenttiin. Suomi ja muut EU-jäsenvaltiot työskentelevät strategian päivityksestä neuvoteltaessa ilmastokriisin ja tuoreimpien tilastotietojen vaatimalla tavalla. Neuvottelut näyttävät suunnan kesällä 2023 päätettävälle kasvihuonekaasustrategian päivityksen kunnianhimon tasolle.
Kokouksen keskeisin aihe merenkulun keskipitkän ja pitkän aikavälin päästöjen osalta on taloudellinen ohjauskeino eli maailmanlaajuinen päästömaksu, päästökauppa tai muu niihin verrattava keino, josta maat hakevat yhteisymmärrystä. Lopullinen yhdistelmäkeino voisi olla esimerkiksi EU-jäsenvaltioiden ajaman polttoainestandardin ja päästömaksun muodostama kokonaisuus.
Suomi pitää tärkeänä, että taloudellisesta ohjauskeinosta sovitaan pian. Suomi kannattaa sitä, että taloudellinen ohjauskeino perustuisi ensisijaisesti kauppamerenkulun polttoaineiden kasvihuonekaasusisällön mukaan määräytyvään, tasaisin väliajoin tarkistettavaan maailmanlaajuiseen maksuun. Tämän päästömaksun sijaan Suomi voi hyväksyä myös maailmanlaajuisen meriliikenteen päästökauppajärjestelmän, jos sen periaatteista voidaan saavuttaa sopu IMO:ssa lähivuosina.
Merenkulun kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi istunnossa keskustellaan uutena keinona myös vapaaehtoisesti perustettavista vihreistä meriliikennekäytävistä. Vihreät meriliikennekäytävät ovat yksittäisiä meriliikenneyhteyksiä, joilla kasvihuonekaasupäästöistä pyritään pääsemään kokonaan eroon merkittävästi nopeammin kuin kansainvälinen sääntely edellyttäisi.
Suomi kannattaa vihreisiin meriliikennekäytäviin liittyviä lisäyksiä IMO:ssa jo aiemmin hyväksyttyihin päätöslauselmiin, mutta ei strategiaan, sillä tämä hidastaisi neuvotteluja velvoittavista päästövähennyskeinoista. Lisäysten myötä päätöslauselmilla kannustettaisiin IMO:n jäsenvaltioita tukemaan vihreiden meriliikennekäytävien syntymistä.
Suomi kannattaa muiden EU-jäsenvaltioiden tavoin sitä, että rikkipesureiden pesuvesien purku kielletään pesuvesipäästöjen vaikutuksille erityisen herkillä merialueilla, joiden tunnistamiseksi on laadittu yhteisesti sovittu kriteeristö.
Suomen kokousdelegaatioon kuuluu liikenne- ja viestintäministeriön, Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin ja Ilmatieteen laitoksen edustajia. Lisäksi valtuuskunnassa on mukana neuvonantajia Wärtsilästä, Nesteeltä ja Suomen Varustamot ry:stä.
Mitä seuraavaksi?
Meriympäristön suojelukomitean joulukuun istunto näyttää suunnan heinäkuun 2023 istunnolle, jossa on tarkoitus päivittää IMO:n kasvihuonekaasustrategia.
