Kansainvälisen merenkulkujärjestön IMO:n meriympäristön suojelukomitea kokoontuu 22.–26.11.2021. Etäkokouksessa on tarkoitus käsitellä keinoja vähentää kansainvälisen merenkulun kasvihuonekaasupäästöjä sekä vuoteen 2050 asetetun päästövähennystavoitteen kiristämistä. Suomi kannattaa vuoteen 2050 asetetun maailmanlaajuisen päästövähennystavoitteen kiristämistä.
IMO:n (International Maritime Organization) meriympäristön suojelukomitean (Marine Environment Protection Committee, MEPC) edellisessä kokouksessa kesäkuussa 2021 hyväksyttiin maailmanlaajuinen lyhyen aikavälin päästövähennyskeino. Tehty päätös ei riitä siihen, että päästöt selvästi laskisivat IMO:n tavoitteiden mukaisesti lyhyellä aikavälillä vuoteen 2030 mennessä. Suomi ja muut EU:n jäsenmaat vastustivat riittämätöntä hiili-intensiteetin vähennystasoa.
Nyt alkavassa kokouksessa keskustellaan esimerkiksi maailmanlaajuisesta polttoainemaksuihin perustuvasta tutkimus- ja kehitysrahastosta. Tämä keskustelu johtanee neuvotteluihin keskipitkän ja pitkän aikavälin päästövähennyskeinoista, kuten esitettyyn rahastoon perustuvasta markkinaehtoisesta keinosta. Niiden päästövähennysvaikutus on todennäköisesti paljon suurempi kuin aiemmin päätetyn lyhyen aikavälin keinon.
Suomi kannattaa IMO:ssa vähähiilisiin ja hiilettömiin polttoaineisiin ohjaavien markkinaehtoisten päästövähennyskeinojen kehittämistä. Maailmanlaajuisista markkinaehtoisista päästövähennyskeinoista mahdollisesti kerättävät varat tulee Suomen kannan mukaan käyttää merenkulun päästöjä vähentävien ratkaisujen pikaiseen kehittämiseen ja käyttöönottoon. Varojen jaossa tulee huomioida etenkin vähiten kehittyneet valtiot sekä pienet saarivaltiot. Suomi pitää tärkeänä, että tällaisen keinon sääntelykehikosta sovittaisiin jo tässä kokouksessa, jotta seuraavassa kokouksessa keväällä 2022 voidaan tehdä päätöksiä.
Istunnossa käsitellään vuoteen 2050 asetetun kasvihuonekaasupäästövähennystavoitteen kiristämistä. Asiasta tulee päättää viimeistään IMO:n alustavan kasvihuonekaasustrategian päivityksen yhteydessä ennen vuotta 2023. Suomi kannattaa muiden EU-valtioiden tavoin vuoteen 2050 asetetun maailmanlaajuisen päästövähennystavoitteen kiristämistä nykyisestä 50 prosentista 100 prosenttiin, eli sitoutumista tavoittelemaan kokonaan hiilivapaata merenkulkua vuoteen 2050 mennessä. Valtioneuvosto on jo toukokuussa tehdyssä periaatepäätöksessään linjannut Suomen kannattavan IMO:n tavoitteiden kiristämistä.
Päästövähennystavoitteen kiristämisen lisäksi meriympäristön suojelukomitea käsittelee kokouksessaan painolastivesiasioita, alusten energiatehokkuutta, sekä aluksilta mereen päätyvän muovijätteen vähentämistä.
Kokoukseen osallistuu liikenne- ja viestintäministeriön, ympäristöministeriön, Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin, Ilmatieteen laitoksen sekä Ahvenanmaan maakuntahallituksen edustajia.
Mitä seuraavaksi?
Meriympäristön suojelukomitean marraskuun istunto on tärkeä paitsi IMO:n 2050-tavoitteen sekä tutkimus- ja kehitysrahaston, myös koko kasvihuonekaasustrategian päivityksen ja tulevien toimien aikataulun kannalta. Ellei sopua näistä aiheista synny tai ratkaisuja siirretään jälleen eteenpäin, paineet alueelliselle sääntelylle esimerkiksi Euroopan unionin tasolla kasvavat.
Suomi on ajanut IMO:ssa kansainväliseen merenkulkuun kunnianhimoisia päästövähennystavoitteita, ja tiukkaa aikataulua päästövähennystoimien käyttöönottoon, sillä maailmanlaajuiset toimet ovat vaikuttavimpia. Suomi on esittänyt IMO:n työn tehostamiseksi uusia työjärjestelyjä, joista on tarkoitus keskustella myös nyt alkavassa istunnossa.
