Inflaatio ja energiakriisit johtivat ilmaisten joukkoliikenteen lippujen kokeilujen aaltoon viime kuukausina. Näitä on esimerkiksi 9€ euron lippu kaikkiin kulkuneuvoihin Saksassa, ilmainen kauttakulku Luxemburgissa vuodesta 2020 ja ilmastolippu voimassa Itävallassa (3€ per päivä). Äskettäin julkaistu Politecnico di Milanon yliopiston tutkimus lisää mielenkiintoisia lukuja keskusteluun.

Kuten WIRED-artikkelissa viime vuonna korostettiin, "Ilmaiset hinnat lisäävät matkustajamäärää, mutta eivät välttämättä autonkuljettajien taholta. Virossa ilmaista liikennettä käyttivät useammin kävelevät tai pyöräilijät." McKinsey & Company selvitti Saksan 9 euron lipun vaikutusta viime kesänä: ”Joukkoliikennettä usein käyttävien kuluttajien tyytyväisyys pysyi ennallaan aiemmista tutkimuksista, mutta nykyinen kysely paljasti, että 9 euron lipulla on ollut positiivinen vaikutus käsityksiin. Vain satunnaisesti ajavista kuluttajista 41 prosenttia ilmoitti olevansa tyytyväisiä kokemukseensa joukkoliikenteessä ostaessaan 9€ lipun. Sitä vastoin vain 23 prosenttia satunnaisista matkustajista ilmoitti olevansa tyytyväisiä joukkoliikenteeseen ennen 9 euron lipun käyttöönottoa.

Mutta olisi väärin pitää ilmaislippua hopealuotina käsityksen joukkoliikenteestä muuttamiseksi ja houkuttelevuuden lisäämiseksi. UITP korosti vuonna 2019 antamassaan toimintaohjeessa, että on parempi valita "työntö- ja vetotoimenpiteiden yhdistelmä. Tässä suhteessa joukkoliikenteen tarjonnan ja laadun parantaminen on erityisen tehokasta. ” UITP:n mukaan paras tapa käyttää ilmaista joukkoliikenteen lippupolitiikkaa on "markkinointivälineenä tietyille ajanjaksoille tai tietyille tapahtumille joukkoliikenteen edistämiseksi".

Milanon Politecnico-yliopistossa META ja TRASPOL – Liikennepolitiikan tutkimuskeskus esittelivät tulokset mallinnussimulaatiosta, jonka tavoitteena oli arvioida, minkälaisia taloudellisia ja ympäristövaikutuksia olisi paikallisen joukkoliikenteen ja alueellisten junalippujen muuttamisella ilmaisiksi. ”Kun joukkoliikenne on tehokasta ja jo saturoitunutta, sillä ei välttämättä ole riittävästi jäljellä olevaa kapasiteettia lisäkysynnän tyydyttämiseksi. Tämä johtaisi ilmaishintojen lisäksi korkeampiin kustannuksiin kuljetustarjonnan lisäämiseksi ja pitkällä aikavälillä infrastruktuurin kapasiteetin parantamiseksi. Lisäksi paikallisesti liikennemuotosiirtymä autoista joukkoliikenteeseen vähentää risteysten ruuhkia lisäten jälleen autojen kysyntää ja pienentäen kokonaisvaikutusta.

”Vaikutus kysyntään kasvaa merkittävästi, kun siirrytään paikallisliikenteestä keskipitkoihin kuljetuksiin. Nopeilla seutu-, esikaupunki- ja keskipitkillä/pitkillä matkoilla vaikutukset ovat yleensä huomattavasti suuremmat kuin kaupunkijunassa ja julkisessa liikenteessä. Lopuksi "liikennemuotosiirtymän vaikutuksen odotetaan olevan muutaman prosenttiyksikön luokkaa: ei "nolla", mutta ei edes 10 % vähemmän autoja!".