Hirvi- ja kauriskolareja sattuu Ifin vuosien 2019–2023 vahinkotilastojen perusteella eniten viikoilla 40–48, eli lokakuun alkupuolelta marraskuun loppuun sijoittuvalla ajanjaksolla. Erityistarkkuutta liikenteessä vaaditaan, kun tällä viikolla alkava hirvenmetsästys saa eläimet liikkeelle.
Pimeään aikaan loka–joulukuussa sattuu noin puolet kaikista eläinkolareista, kertovat Ifin vahinkotilastot. Yksittäisistä viikoista vaarallisin on Ifin vuosien 2019–2023 tilastoissa marraskuun loppupuolelle sijoittuva viikko 47, jolloin eläinkolarin riski on lähes kaksi kertaa keskimääräistä suurempi.
– Loppuvuodesta onnettomuusriskiä lisäävät valoisan ajan lyheneminen sekä vaihtelevat sääolosuhteet. Metsästyskauden lisäksi syksyinen kiima-aika voi saada eläimet ryntäilemään poikkeavasti. Varoitusmerkit hirvivaarasta kannattaa ottaa vakavasti, sillä ne on laitettu paikoille, joissa riski on todellinen, autovakuutusten tuotepäällikkö Peter Roselius Ifistä kertoo.
Yli 70 prosenttia hirvieläinonnettomuuksista tapahtuu pimeässä, jonka turvin eläimet lähtevät liikkeelle. Törmäysriski on suurimmillaan, kun auringonlaskusta on kulunut tunti.
– Metsästyskaudella kannattaa kuitenkin varautua siihen, että eläimet voivat liikkua yllättävällä tavalla myös valoisaan aikaan. Jos havaitsee metsästäjiä tien reunassa, on hyvä hiljentää vauhtia, koska myös hirvi tai kauris voi olla lähellä, muistuttaa Roselius.
Ajonopeuden laskeminen on paras turvallisuusteko
Loppuvuodesta kolaroidaan etenkin valkohäntäkauriiden ja hirvien kanssa, minkä vuoksi silloin sattuu suurempia vahinkoja kuin keväisissä törmäyksissä pienikokoisen metsäkauriin kanssa. Vakavimpia onnettomuuksia liikenteessä aiheuttavat hirvet.
– Hirvikolarien henkilövahingot johtuvat hirven suuresta koosta ja siitä, että törmäyksessä eläin kaatuu helposti auton päälle ja tuulilasin läpi. Autoista merkittävä osa päätyy lunastukseen. Kauriskolareissa sattuu onneksi vain harvoin henkilövahinkoja ja auto selviää tyypillisesti erilaajuisilla peltivahingoilla, kuvaa Roselius.
Ajonopeuden laskeminen on tehokkain keino vähentää onnettomuusriskiä, koska silloin kuljettajalle jää enemmän aikaa ympäristön havainnointiin ja jarruttamiseen. Nyrkkisääntönä on, että tielle jolkottava hirvi kannattaa väistää sen peräpuolelta, sillä hirven takaosa aiheuttaa painavaa etuosaa pienemmät vahingot.
Yhteensä Suomen tieliikenteessä tapahtui viime vuonna Tilastokeskuksen mukaan 12 826 riistaonnettomuutta. Vuoden 2022 tavoin onnettomuuksien kokonaismäärä oli laskussa erityisesti sen vuoksi, että valkohäntäkauriskolarit ovat vähentyneet.
Näin vähennät riskiä joutua hirvikolariin
1. Laske ajonopeutta hämärällä ajaessa erityisesti hirvivaara-alueilla.
2. Käytä mahdollisuuksien mukaan kaukovaloja.
3. Tarkkaile tien pientareita tavallista enemmän niissä kohdissa, joissa hirviaita loppuu tai alkaa.
4. Hiljennä vauhtia, jos havaitset jotakin poikkeavaa, kuten metsästäjiä tien reunassa.
5. Huolehdi ajovalojen kunnosta.
Tiedätkö, miten toimia, jos kolaroit hirven tai kauriin kanssa?
1. Soita hätänumeroon 112: Kaikki riista- tai suurpetokolarit on ilmoitettava poliisille. Sijainnin paikannusta helpottaa, jos on ladannut ennakkoon puhelimeen 112 Suomi -sovelluksen.
2. Varoita muuta liikennettä: Jos eläin jää tielle, laita hätävilkut päälle, siirrä auto mahdollisuuksien mukaan tien laitaan ja aseta tielle varoituskolmio.
Merkitse onnettomuuspaikka: Jos eläin on ajoradan ulkopuolella, merkitse törmäyskohta näkyvästi poliisia ja riistanhoitoyhdistystä varten tai ilmoita tarkat GPS-koordinaatit.
3. Ifin kaskovakuutuksen eläinkolariturvasta korvataan autolle mihin tahansa eläimeen törmäämisestä aiheutuneet vahingot ilman bonusmenetystä. Liikennevakuutuksesta korvataan mahdolliset henkilövahingot.
(Autotoday)
