Syksy on hirvieläinonnettomuuksien pääaikaa, mutta niitä sattuu yllättävän paljon myös touko-kesäkuussa. Eläinkolareissa loukkaantuu vuosittain lukuisia autoilijoita mutta myös kymmeniä moottoripyöräilijöitä ja toisinaan myös mopoilijoita. Viime vuosina törmäyksessä eläimen kanssa on menehtynyt useampi moottoripyörällä kuin autolla liikkunut. Ajokauden alussa kannattaa seurata tarkoin tienpientareita, sillä ilmojen lämmetessä liikkeelle lähtevät myös eläimet.
Kevään lämpö sulattaa tiet ja maastot ja saa niin ihmiset kuin hirvieläimet liikkeelle. Yleinen aktivoituminen tarkoittaa myös lisää kohtaamisia tien päällä. Tilastokeskuksen riistaonnettomuustilaston mukaan törmäysten määrä on viime vuosina kasvanut roimasti toukokuussa alkukevään rauhallisemman jakson jälkeen. Vuoden 2020 toukokuussa Manner-Suomessa sattui kaikkiaan 1 372 riistaonnettomuutta eli noin joka kymmenes viime vuoden kaikista riistaonnettomuuksista.
Valtaosa törmäyksistä tapahtuu pienempien hirvieläinten eli valkohäntäpeurojen ja metsäkauriiden kanssa, mutta esimerkiksi viime touko-kesäkuussa sattui myös noin 250 hirvikolaria. Tilasto ei kata poro-onnettomuuksia.
Eläinkolareista varoitellaan usein autoilijoita, mutta myös kaksipyöräisellä liikkuvan kannattaa olla valppaana.
- Nuorella mopoilijalla tai ajokauttaan innolla aloittelevalla motoristilla ei varmaan päällimmäisenä ole mielessä, että eläin saattaa hypätä tielle. Tämä riski kannattaa kuitenkin ottaa huomioon ajaessa, jotta vältytään vahingoilta niin ihmisille kuin eläimille. Auton koriin verrattuna moottoripyörä tai mopo on hyvin suojaton ajoneuvo, mikä törmäystilanteessa lisää vakavien henkilövahinkojen riskiä. Yllättävässä väistötilanteessa moottoripyöräilijä saattaa myös kaatua tai ajautua pois tieltä, kertoo LähiTapiolan liikenneturvallisuudesta vastaava johtaja Tapani Alaviiri, joka on itsekin moottoripyöräilyn harrastaja.
Kymmeniä vakavia kolareita kaksipyöräisillä
Tilastojen valossa eläinkolareita sattuu eniten autoilijoille, mutta vuosittain tapahtuu myös kymmeniä kaksipyöräisten onnettomuuksia. Kaikkein vakavimpien onnettomuuksien osalta tilasto on viime vuosilta moottoripyöräilijöille synkkä: Tilastokeskuksen tieliikenneonnettomuustilaston mukaan sekä vuonna 2019 että 2020 eläinonnettomuuksissa menehtyi kolme henkilöä ja näistä kaksi oli kumpanakin vuonna moottoripyörän kuljettajia.
Saman tilaston mukaan eläinkolareissa on kahtena viime vuonna loukkaantunut yhteensä 58 moottoripyörällä ja kaksi mopolla liikkunutta. Jonkin verran enemmän loukkaantumisia on tullut vakuutusyhtiöiden tietoon: Onnettomuustietoinstituutin mukaan vuonna 2019 vakuutusyhtiöt korvasivat eläinonnettomuuksista aiheutuneita henkilövahinkoja kaikkiaan 71 moottoripyöräilijälle ja yhdeksälle mopoilijalle.
Tilastoista ei selviä, minkä eläimen kanssa loukkaantumiseen johtanut onnettomuus on sattunut. Kuitenkin valtaosa näistä on todennäköisesti ollut törmäyksiä hirvieläimiin. Liikenneonnettomuuksien tutkijalautakuntien mukaan kaikissa kolmessa vuonna 2019 kuolemaan johtaneessa onnettomuudessa törmäys tapahtui hirven kanssa.
- Hirvi-, poro- tai peuravaarasta varoittavaan merkkiin kannattaa suhtautua vakavuudella. Hieman alhaisemmalla ajonopeudella jää vähän enemmän aikaa havainnointiin ja tarvittaessa myös reagointiin. Helposti unohtuu, että esimerkiksi 80 kilometrin tuntinopeudessa ajoneuvo ehtii kulkea jo sekunnin aikana noin parikymmentä metriä. Jos eläimen havaitsemisesta sen kohtaamiseen jää vain pari sekuntia, on kuljettajalla hyvin vähän aikaa reagoida, saati jarruttaa vauhtinsa, sanoo Alaviiri.
- Näin loppukeväästä ja alkukesästä aurinko myös paistaa iltaisin matalalta, mikä voi vaikeuttaa havainnointia. Valoa vasten esimerkiksi tienpientareella seisovaa peuraa voi olla vaikeaa nähdä ajoissa.
Kesälaitumelle menijöitä ja kokemattomia vasoja
Hirvieläinonnettomuuksien suhteellisen suurta määrää kesän kynnyksellä voi selittää moni tekijä. Ihmisten monipuolistuvan liikkumisen lisäksi myös monet hirvieläimet suuntaavat kesälaitumille. Talven jälkeen hirvieläinkannat ovat tyypillisesti suurimmillaan, kun emät synnyttävät uusia vasoja, ja samalla vieroittavat edellisvuoden vasat. Kokemattomat yksivuotiaat vasat lähtevät etsimään omaa elinaluettaan ja saattavat vahingossa eksyä myös tielle.
Tilastokeskuksen mukaan riistaonnettomuuksien määrä on ollut kasvussa viime vuosina, mitä voivat osaltaan selittää kasvaneet valkohäntäpeura- ja metsäkauriskannat. Luonnonvarakeskuksen mukaan valkohäntäpeurakanta kasvoi Suomessa voimakkaasti 2010-luvulla, ja kasvu jatkui myös viime vuonna. Peuroja liikkuu etenkin maan lounaisosissa, missä sattuu myös eniten riistakolareita. Samaan aikaan hirvionnettomuudet ovat onneksi vähentyneet.
Tänä kesänä liikenteessä voi olla nuorten nelijalkaisten lisäksi myös uusia moottoripyörän ja mopon kuljettajia. Traficomin mukaan moottoripyörien ja mopojen ensirekisteröinnit lisääntyivät viime vuonna selvästi koronaepidemian poikkeusoloissa.
- Maltin ja tarkkaavaisuuden lisäksi mopoilijan ja moottoripyöräilijän kannattaa näin kauden alussa panostaa turvavarusteisiin. Kypärä on tietysti jopa elintärkeä vakavien vammojen ehkäisyssä, mutta myös turvallinen ajoasu antaa suojaa esimerkiksi kaatumistilanteessa, sanoo Alaviiri.
