Helsingin virkamiesjohto aikoo estää lentotoiminnan Malmin lentokentällä vuodenvaihteessa eduskunnan Lex Malmi -lausuman vastaisesti. Kentälle jää lukuisia lentokoneita ja ilmailun infrastruktuuria joka tapauksessa, mikä saattaa aiheuttaa merkittäviä taloudellisia menetyksiä yrityksille, yhteisöille ja yksityisille, jos lentotoiminta estyy.

Helsingin kaupunginvaltuutetuille on lähetetty tiedoksi heidän vastuunsa ja toimiensa suhde valtion, maakuntien ja kaupungin sitoumuksiin ja sopimuksiin. Helsingin kaupunginvaltuusto kokoontuu vuoden 2019 viimeisen kerran keskiviikkona 11.12.2019.

HELSINGIN KAUPUNGINVALTUUTETUILLE

Pyrkiessään lopettamaan Malmin lentoaseman lentotoiminnan Helsingin kaupunki rikkoo sekä niitä ehtoja, joilla valtio päätti vetäytyä Malmin lentoasemalta, että Malmin lentoaseman osalta voimassa olevaa maakuntakaavaa.

Jyrki Kataisen hallitus teki kehysriihessä 25.3.2014 päätöksen hallituksen rakennepoliittisen ohjelman toimeenpanosta osana julkisen talouden suunnitelmaa, jossa se totesi, että “asuntorakentamisen edellytysten parantamiseksi Helsingin seudulla valtio vetäytyy toimintoineen Helsinki-Malmin lentoasemalta siten, että alue on mahdollista ottaa asuntotuotantokäyttöön viimeistään 2020-luvun alussa. Muutos edellyttää Rajavartiolaitoksen sekä siviili-ilmailun siirtämistä korvaavalle kentälle.” [1]

Korkein hallinto-oikeus totesi omassa ratkaisussaan (KHO:2018:151) vuoden 2018 lopussa, että Malmin lentokentän korvaavaa ratkaisua ei ollut vielä yleiskaavaa hyväksyttäessä löytynyt [2]. Lisäksi Malmin lentoaseman osalta voimassa oleva maakuntakaava, johon myös Korkein hallinto-oikeus ratkaisussaan viittaa, määrittää Malmin lentoaseman ensisijaisesti liikennealueeksi, joka toimii liikennealueena siihen asti, kunnes korvaava sijaintipaikka tai Malmin kentän toimintojen sijoittaminen olemassa oleville kentille ja tukikohtiin on ratkaistu.

Malmin lentopaikan säilyttämisen turvaava Lex Malmi -kansalaisaloite keräsi 56 067 suomalaisen allekirjoitukset. Kansalaisaloitteen käsittelyn yhteydessä eduskunta antoi huhtikuussa 2018 hallitukselle lausuman:

"Eduskunta edellyttää, että valtioneuvosto ryhtyy toimenpiteisiin korvaavien lentokenttätoimintojen turvaamiseksi, jotta Malmin lentokentän ilmailutoiminnot voivat jatkua hyvien yhteyksien ja etäisyyksien päässä” [3].

Eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunta lausui syyskuussa hallituksen vuoden 2018 vuosikertomuksesta, että kyseinen lausuma on pidettävä edelleen voimassa [4]. Tämä lausuma sisältyi 3.12.2019 Eduskunnan tarkastusvaliokunnan mietintöön [5].

Malmin lentoaseman ilmailutoiminnoille ei ole osoitettu korvaavaa sijoituspaikkaa. Tästä huolimatta Helsingin kaupunki aikoo lopettaa Malmin lentoaseman ilmailutoiminnot vuoden 2019 lopussa. Malmin lentoaseman ilmailutoiminnoille on selkeä tarve nyt ja tulevaisuudessa – Malmi on edelleen laskeutumisilla ja lentoonlähdöillä mitattuna Suomen toiseksi vilkkain lentokenttä ja keskeinen osa pääkaupunkiseudun tavoitettavuutta ja ilmailuklusteria. Se on lentoliikenteen kansainvälinen rajanylityspaikka ja ainoa vapaalla aikataululla palveleva ilmatie pääkaupunkiseudulle 150 km säteellä.

Malmin kentän lukuisat ilmailualan sitä tukevien alojen yritykset eivät voi panna liiketoimintaansa jäihin odottamaan eduskunnan edellyttämiä korvaavia ratkaisuja. Niillä on oltava elinkelpoinen ja liiketaloudellisen toiminnan mahdollistava toimipaikka siihen asti, kunnes kapasiteetiltaan ja palveluiltaan Malmia vastaava korvaava paikka on osoitettu.

Malmin lentokentän lentotoiminta nauttii vahvaa paikallisten asukkaiden ja helsinkiläisten tukea. Muun muassa kunnallista neuvoa-antavaa kansanäänestystä lentokentän toiminnan jatkamisesta vaativakuntalaisaloite on kerännyt 24 077 allekirjoitusta.

Museovirasto on yleiskaavaehdotuksesta 11.2.2016 antamassaan lausunnossa todennut muun ohella, että Malmin lentoasemalla on huomattava valtakunnallinen merkitys varhaisena siviililentoliikenteen maalentoasemana sen edustaessa rakennushallituksen toteuttamaa dynaamista ja funktionaalista, ilmailun ennakkoluulottomuutta symboloivaa rakentamista. Valtakunnallisesti merkittävään rakennettuun kulttuuriympäristöön kuuluu rakennusten lisäksi koko lentokenttäalue kiitoratoineen. Lausunnossa todetaan edelleen, että keskusta- ja asuntovaltaisiin kortteleihin perustuva tiivis rakentaminen hävittäisi lentoaseman luonteen.

Lausunnossaan ympäristöministeriölle 1.11.2018 Museovirasto ilmaisee asian vielä yksiselitteisemmin: “Kaavoituksen tavoitteet ja valtakunnallisesti merkittävän rakennetun kulttuuriympäristön arvot ovat niin olennaisessa ristiriidassa keskenään, ettei edellytys valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden yhteensovittamisesta käytännössä toteudu. - - Malmin lentoasema on varhaisimpia esimerkkejä siitä, miten terminaali, lentokonehalli, kompassiruusun tavoin risteävät kiitotiet ja avoimet kenttäalueet on suunniteltu kansainvälisesti korkeatasoista ilmailuarkkitehtuuria edustavana kokonaissommitelmana. Asemakaavoituksen tavoitteet täyttää kenttä asuinkortteleilla tuhoaa historiallisesti ja rakennustaiteellisesti ainutlaatuisen monumentin huolimatta siitä, että pari rakennusta säilyisi ja kiitotietä hyödynnetään katulinjana.”

Malmin asuntorakentamiselle löytyy muita vaihtoehtoja. Valtio omistaa mm. Helsingin keskustan välittömässä läheisyydessä Ilmalassa merkittävät maa-alueet, joille nyt Malmin lentoasemalle kaavailtu asuntorakentaminen voitaisiin täysimääräisesti toteuttaa.

Arvoisa Helsingin kaupunginvaltuuston jäsen, pyydämme teitä ryhtymään viipymättä toimiin Malmin lentoaseman lentotoimintojen turvaamiseksi Malmin lentoasemalla siihen saakka, kunnes korvaavat toiminnon on pystytty osoittamaan.

Helsingissä 11.12.2019

Malmin lentoaseman ystävät ry