Helsingissä testataan droonien käyttöä ensihoidon tukena

Sähkökäyttöisiä drooneja testataan sekä ensihoitohenkilöstön että hoitovälineiden ja -tarvikkeiden kuljetukseen yhteistyössä Helsingin yliopistollisen sairaalan kanssa keväällä 2023. Kokeilut liittyvät ilmaliikenteen innovaatioita edistävään AiRMOUR-hankkeeseen, jossa etsitään uusia kuljetustapoja ensihoidon tarpeisiin. Suomesta hankkeessa ovat mukana Teknologian tutkimuskeskus VTT, droneteknologian asiantuntijayritys Robots Experts Finland ja Helsingin kaupungin innovaatioyhtiö Forum Virium Helsinki.

Kaupunkiliikenne on muuttumassa. Tiheästi asutuilla alueilla liikennesuunnittelusta on tullut yhä vaikeampaa ja uusia ratkaisuja etsitään myös ilmatilasta. Valmistautuakseen tähän uuteen liikennemuotoon Euroopan komissio on myöntänyt lähes kuuden miljoonan euron rahoituksen kansainväliselle AiRMOUR-hankkeelle.

”Ihmisten kuljettaminen autonomisilla lentolaitteilla ei ole vielä arkipäivää, mutta tähän on syytä lähteä valmistautumaan etunojassa. Näin hyödyt saadaan ulosmitattua mahdollisimman nopeasti teknologian ja lainsäädännön kypsyttyä. On tiettyjä tilanteita, joissa ilmatie on ylivertainen. Siinä missä polttomoottorikäyttöisen helikopterin käyttöönotto hälytystilanteessa kestää useita minuutteja, on sähköinen kalusto valmiina sekunneissa. Joskus nämä sekunnit ja minuutit voivat olla kirjaimellisesti elintärkeitä”, AiRMOUR-hankkeen koordinaattori Petri Mononen VTT:ltä summaa.

Helsingissä droonien käyttöä testataan ensihoitohenkilöstön, lääkintälaitteiden ja -materiaalien toimituksessa simuloiduille onnettomuuspaikoille keväällä 2023. Testauksissa käytetään sekä miehitettyjä että miehittämättömiä drooneja, mutta saattaa olla, että muun muassa lainsäädännöllisistä syistä droonissa lentää testinukke ensihoitohenkilökunnan sijaan. Kokeilujen tarkkaa sijaintia ei olla vielä määritelty, mutta esimerkiksi saariston kaltaiset vaikeakulkuiset kohteet voisivat tarjota mielenkiintoisen testiympäristön.

Droonit osaksi ensihoidon palveluketjua?

Kansainväliset tutkimukset puoltavat droonien käyttöä ensihoitopalveluiden tukena. Kaupunki-ilmailun kehittyminen mahdollistaa aikakriittisten potilaiden nopeamman tavoittamisen ja tätä kautta paremman selviytymisennusteen. Esimerkiksi puoliautomaattisen sydäniskurin toimittaminen potilaan luokse hätäpuhelun koordinaattien avulla on simulaatiomallinnusten perusteella sekä tehokas että taloudellinen ratkaisu. AiRMOUR-hankkeen potentiaalisina hyötyinä voidaankin pitää täysin uudenlaisen logistisen ajattelun tuomista ensihoitotyön tueksi.

“HUSin alueella ja HYKS-erityisvastuualueella on sekä tiheään että harvaan asuttua kaupunkiympäristöä. Uudenlaisella ilma-aluksilla voi olla merkittävä rooli ensihoitotoiminnan tukena näillä alueilla. Ensihoidon tulisi käsitellä tätä uutta ulottuvuutta kokonaisuutena, jossa tarkastellaan sekä potilaan hoitoa että logistiikkaa, mutta tutkitaan myös esimerkiksi mahdollisuuksia tilannekuvan muodostamiseen droonien avulla ”, kertoo HUS Akuutin projektikoordinaattori Tomi Mäkiaho.

Helsingin kaupungille AiRMOUR-hankkeen käytännön kokeilut tuovat arvokasta tietämystä sähköisen ilmailun hyödyntämisestä ensihoidossa ja uusien teknologioiden vaatimista muutoksista paikallisiin ilmailusäädöksiin. Tarvitaankin syvällisiä keskusteluja niin sairaanhoitopiirien kuin pelastus- ja ilmailuviranomaisten kanssa, jotta droonit voidaan liittää myös palveluketjuun saumattomasti mukaan.

"Suomessa ensihoito- ja pelastusjärjestelmä on nykyiselläänkin erinomainen, mutta jollakin aikavälillä palveluita voidaan ehkä vieläkin parantaa – tulevaisuuden kuljetusteknologiat eivät ole siis tulossa kilpailemaan nykyisten kanssa vaan täydentämään niitä”, Petri Mononen tarkentaa.

Drooneja testataan keväällä 2023 Helsingin lisäksi Luxemburgissa, Norjan Stavangerissa, Saksan Hessenissä ja Dubaissa Lähi-idässä. Näistä kahdessa, Luxemburgissa ja Dubaissa, testaus toteutetaan simulaationa. Kaikissa pilotointikohteissa tehdään kuitenkin tiivistä yhteistyötä viranomaisten, sairaanhoitopiirien ja muiden alan toimijoiden kanssa, jotta voidaan testata droonien käyttöä ensihoidossa mahdollisimman aidoissa olosuhteissa.

Kaupungeilta vaaditaan nopeita päätöksiä

Ilmatilaan siirtyminen vaatii erilaisten rakenteellisten haasteiden, kuten ilmailulainsäädännön rajoitteiden, kyberturvallisuuden, melun ja kansalaisten yksityisyyden suojaamiseen liittyvien kysymysten ratkaisemista. AiRMOUR-hanke tutkii ja pyrkii ratkaisemaan kaikkia näitä solmukohtia, ollen yksi kunnianhimoisimmista hankkeista globaalin kaupunki-ilmailun kehityksen saralla. Projektia tukevatkin muun muassa Yhdysvaltain ilmailu- ja avaruushallintovirasto NASA, Euroopan Unionin lentoturvallisuusvirasto EASA, Japanin kaupunkilentoliikenteen teollisuusjärjestö JUIDA sekä Dubai Future Foundation.

Eurooppalaisen droonialan lakivalmistelu etenee tällä hetkellä nopeasti. Toisin kuin tavanomaisessa lentoliikenteessä, kaupungeilla on merkittävä rooli oman ilmatilansa hallinnassa. Siksi onkin tärkeää, että kaupungit kasvattavat alan perustietämystään riippumatta siitä, päättävätkö he tulevaisuudessa toteuttaa ilmatilansa hallinnan itse tai ulkoistetusti. Erityisesti maankäytön osalta tulisi myös nopeasti ratkaista, mitkä ovat sopivia kohteita droonien laskeutumispaikoiksi. Yksi AiRMOUR-hankkeen päätavoitteista onkin tuottaa kaupunkien, viranomaisten ja muiden toimijoiden päätöksenteon tueksi ajantasaista tietoa.

Yksi merkittävimmistä EU-hankkeen tuotoksista on ilmaliikenteen työkalupakki, joka tulee sisältämään muun muassa maankäytön suunnitteluohjelmiston. Lisäksi yhteistyössä Eurocontrolin kanssa toteutetaan kattava koulutusohjelma, joka tarjoaa konkreettista tukea kaupungeille niiden siirtyessä uusiin ilmailumuotoihin.

Kolmivuotisessa AiRMOUR-hankkeessa on mukana 13 partneria, joista suomalaisia on kolme. Hankkeen koordinaatiosta vastaavan VTT:n lisäksi Suomesta ovat mukana Robots Expert Finland ja Forum Virium Helsinki. Muut hankkeen partnerit ovat Stavangerin kaupunki (Norja), EHang Scandinavia AS (Norja), Kemptenin ammattikorkeakoulu (Saksa), Linköpingin yliopisto (Ruotsi), LuxMobility (Luxembourg), Norwegian Research Centre AS (Norja), Nordhessenin aluejohto (Saksa), Groningenin yliopistollinen sairaala (Alankomaat) sekä Ruotsin liikennevirasto ja ilmailuvirasto. Tammikuussa 2021 alkanut Horisontti 2020-rahoitteinen hanke päättyy joulukuussa 2023.

Lisätietoja:

Teknologian tutkimuskeskus VTT

Petri Mononen
Johtava tutkija, TkT

+358 40 5155 808

petri.mononen(at)vtt.fi

Robots Experts Finland

Tero Vuorenmaa
Toimitusjohtaja
+358 40 576 2230

tero.vuorenmaa(at)robots.expert

Forum Virium Helsinki

Renske Martijnse-Hartikka

EU Projektipäällikkö
+358 40 683 7979

renske.martijnse-hartikka(at)forumvirium.fi