Helsingin kaupunginvaltuusto on hylännyt käsittelyssään Helsingin ensimmäisen ja Suomen suurimman kansanäänestyksestä tehdyn kuntalaisaloitteen ja sanoi siten EI lähidemokratialle.

Kuntalaisaloitteessa esitettiin kunnallista kansanäänestystä siitä, pitäisikö Malmin lentokenttä säilyttää ilmailukäytössä – kyllä vai ei. Aloite ei ottanut kantaa siihen, tulisiko Malmi säilyttää ilmailukäytössä vai ei. Suuri osa valtuutetuista äänesti räikeästi omien puolueidensa periaateohjelmia vastaan. Aloitteen tyrmäys on kuntademokratialle kuin märkä rätti vasten kasvoja.

Kuntalain muutostarve on ilmeinen

Kuntalain 25 §:n mukaan vähintään neljä prosenttia kunnan 15 vuotta täyttäneistä asukkaista voi tehdä aloitteen kunnallisen kansanäänestyksen järjestämisestä. 

Helsingin kaupunginvaltuuston hylkäämän aloitteen oli allekirjoittanut yli 31 000 kuntalaista eli lähes kuusi prosenttia helsinkiläisistä. 

– Koska näin laajasti kannatettu aloite ei edennyt, on kuntalain 25 § nykymuodossaan käytännössä kuollut kirjain. Sinänsä lain kirjaimen mukainen hylkäyspäätös ei varmasti ole kansalaisten mielessä legitiimi, yksi aloitteen vireillepanijoista, Timo Hyvönen, sanoi keskiviikkona Helsingin kaupunginvaltuuston historiallisen äänestyksen jälkeen.

Lain vaatiman kannatuksen ylittyminen puolitoistakertaisesti  osoittaa, että asia on kuntalaisille tärkeä. Kuntalaisilla on oikeus olla eri mieltä edustuksellisesti tehdyistä päätöksistä ja tuoda tällaiset asiat suoraan päätöksentekoon kuntalaisaloitteiden kautta. Helsingin kaupunginvaltuuston hylkäävä päätös käytännössä romuttaa kuntalaisaloitteiden merkityksen.

Lex Malmi -aloitetta tekemässä ollut Frank Töölö ehdottaa lakimuutosta:

– Tehty päätös ilmentää lainmuutoksen tarvetta koskien kunnallista kansanäänestystä. Lainsäätäjän tulee määritellä selkeästi ne perusteet, joilla kunnallinen kansanäänestysaloite voidaan hylätä tai sitä ei tule järjestää. Tällaisia perusteita voivat olla esimerkiksi lain tai hyvän tavan vastaisuus tai se, että äänestykseen haluttu asia ei kuulu kunnan toimivaltaan.

Hylkäyksen perustelut eivät ole kestäviä

Perusteluina esitettiin muun muassa, että äänestys olisi kallis järjestää ja se saattaisi vaikuttaa aiemmin tehtyihin päätöksiin. Valtuuston mukaan näin ollen olisi sopimatonta järjestää äänestys. Tätä varten kuntalaisaloitteet kuitenkin on aikanaan kirjattu lakiin. Taustalla näyttää olevan ennemminkin pelko siitä, että kansanäänestyksen tulos saattaisi olla väärä.

Tämä valtuustokäsittely on huolestuttava ennakkotapaus, sillä seuraavat poikkeamat lähidemokratiasta ovat nyt helpompia.

Koska kansanäänestystä ei nyt järjestetä tilanteen selkeyttämiseksi, tullaan Malmin lentokenttäasiaa todennäköisesti käsittelemään eri tahoilla vielä vuosia, jopa vuosikymmeniä, ennen kuin asia ratkeaa. Helsingistä ja ympäri Suomen Malmin lentokenttää puolustamaan noussut laaja kansanliike on saanut päätöksestä uutta voimaa.

Malmin lentokentän tilanne on epäselvä. Alueen kaavoitusta, suojelua ja rakennuslupia käsitellään nyt ja tulevina vuosina useissa oikeusasteissa.

– Vanhoja päätöksiä kyseenalaistavan, lain määrittelemän minimikannatuksen reilusti ylittäneen kuntalaisaloitteen asiattomalla ja ylimielisellä käsittelyllä valtuutetut ovat kirjanneet nimensä Suomen historiaan, arvioi Hyvönen.

Aloitteen vireillepanijat ovat Lex Malmi -aktiivi Frank Töölö, Malmin lentoaseman ystävät ry:n puheenjohtaja Timo Hyvönen ja ylipormestari Raimo Ilaskivi. Valtuuston päätös ei ole vielä lainvoimainen.

Asiaa käsitelleiden valtuutettujen listaus ja äänestystulokset grafiikoineen.
Käsitelty kuntalaisaloite.