Liikenne- ja viestintäministeriö valmistelee kahden kärjen tulevaisuusohjelmaa koronakriisin laajempien seurausten hoitamiseksi ja poikkeuskevään oppien hyödyntämiseksi jatkossa. Ohjelma painottuu ilmastokysymyksiin ja digitalisaatioon.

- Tulevaisuusohjelman ensimmäinen kärki on liikenteen ilmastoelvytys, joka tukee työllisyyttä lyhyellä aikavälillä ja vahvistaa kestävää kasvua tulevaisuudessa. Tämän kärjen ytimessä on maassamme historiallisen suuri raideliikennekokonaisuus, joka sisältyy elvytys- ja investointipakettiin, MAL-sopimuksiin ja raideliikenteen hankeyhtiöihin, liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka tiivistää.

- Toinen kärki koskee kevään aikana tapahtuneen digiloikan hyödyntämistä ja nyt käynnistyneen kehityksen vahvistamista. Digiloikka tulee näkymään arjessamme digipalveluiden käytön kasvuna, liikkumisen uudelleenajatteluna ja myönteisinä ilmastovaikutuksina, ministeri Harakka sanoo.

Harakan mukaan EU:n elvytyspaketti antaa kannustimia ja työkaluja Euroopan laajuisiin ilmastotoimiin.

- Suomi on jo astumassa tälle polulle. Olemme saaneet raideliikennehankkeisiin EU-rahoitusta, ja raide- ja raitioliikenneinvestointeihin tehtiin merkittävä panostus vuoden 2020 neljännessä lisätalousarviossa. Määrärahoja on osoitettu huomattavasti aiempaa enemmän myös kuntien kävely- ja pyöräilyinfrastruktuurin parantamiseen, Harakka toteaa.

Ministeriössä on väyläinvestointien lisäksi meneillään useita hankkeita vähäpäästöisemmän tulevaisuuden tavoittelemiseksi. Liikenteen puolella näitä ovat muun muassa fossiilittoman liikenteen tiekartan ja 12-vuotisen valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman valmistelu sekä kävelyn ja pyöräilyn edistämisohjelma.

Arkidigi tuli entistä suuremmaksi osaksi elämää koronakevään aikana

Ministeri Harakan mukaan yksi koronakevään suurimpia muutoksia on digitalisaation kiihtyminen. Ihmiset siirtyivät luontevasti käyttämään verkon palveluja. Esimerkiksi etäopiskelu, verkko-ostokset ja muut verkossa tarjottavat etäpalvelut otettiin ketterästi käyttöön.

Puheluiden ja mobiilidatan määrässä oli Liikenne- ja viestintäviraston alustavien tietojen mukaan kasvua jopa 30 prosenttia. Harakka uskoo, että etäpalvelut tulevat säilymään fyysisten toimipisteiden rinnalla.

- Emme todennäköisesti tule enää palaamaan samoihin toimintatapoihin kuin ennen kriisiä. Osa uusista toimintamalleista jää pysyviksi parantuneiden digivalmiuksien ja kriisin aikana saatujen positiivisten kokemusten myötä. Erityisesti etätyö tullaan jatkossa entistä useammin mieltämään ihan vain normaaliksi työksi, Harakka sanoo.

Pitkän aikavälin muutoksesta kertoo, että tuoreessa kyselytutkimuksessa vastaajista noin 40 prosenttia arvioi, ettei todennäköisesti palaa perinteiseen toimistotyöhön, vaikka siihen olisi mahdollisuus. Valtaosa kyselyyn vastanneista oli tyytyväisiä etätyöskentelyyn ja kokee pystyvänsä tulokselliseen etätyöhön.

Liikenne- ja viestintäministeriö asetti toukokuun alussa työryhmän, joka arvioi koronaviruksen aiheuttaman poikkeustilanteen aikaisen digitalisaatiokehityksen vaikutuksia ja laatii ehdotuksia, joilla joudutetaan poikkeusoloista toipumista.

- Työryhmän tehtävänä on varmistaa, että kevään kokemuksista tulee keskeinen osa koronakriisin jälkihoitoa, Harakka toteaa.