Suomen eteläisin kaupunki Hanko ja sen satama työntyvät sormen lailla pitkälle Itämereen. Sen käytön lisäämisellä säästettäisiin miljoonia tonneja päästöjä ja muita haittavaikutuksia.

Se ei kelpaa suomalaisille.

Alusten rikkipäästöt rajataan rikkidirektiivillä 2020 lähtien. Typpipäästöjä on Itä- ja Pohjanmeren alueella 1.1.2021 jälkeen alennettava ja rakennettaviin laivoihin on asennettava katalysaattorit. Silti rikki- ja typpipäästöjä jää valtavasti. Ison rahtialuksen matkalla Hangon tasalta Helsinkiin ja takaisin Hangon tasalle jää rikkipäästöä arvion mukaan saman verran kuin 300 000 henkilöautosta, pienhiukkasia 100 000 autosta ja typpipäästöjä 170 000 autosta.

Laivojen jäljiltä jää paljon muutakin: hiilidioksidia, paino- sekä likavesiä, ja pilssiveden lisäksi öljy- ja kemikaalipäästöjä, ravinnepäästöjä, meriroskaa, rantojen eroosiota, potkurivirtojen ja vedenalaisen melun ekohaittoja – moninkertaisesti autoihin verrattuna.

Se vain ei riitä kiinnostamaan „vihreitä“ poliitikkoja, päättäjiä ja ilmastonsuojelijoita. Hanko on niin kaukana.

Vaikka vahingollisia ympäristö- ja ilmansaasteita on vielä toinen mokoma!

Hanko-Hyvinkää rautatie on tärkeä rahtiväylä. Sataman kasvun myötä radan sähköistämisen tarve on kasvanut. Siitä on puhuttu yli 20 vuotta. Vain puheeksi jää.

Nyt kolme ketjuun kytkettyä raskasta Dv12 diesel-veturia vetää perässään 30-48 tavaravaunussa sataman rahteja Hyvinkäälle. Ja takaisin. Pisimmillään juna on 700 m pitkä ja hönkäisee ilmoille noin 500 000 diesel-henkilöauton verran dieselpäästöjä – ilman katalysaattoria.

Yksi Sr3 sähköveturi (kulkee VR:llä vesivoimalla tuotetulla uusiutuvalla sähköllä) voisi vetää kolmen Dv12 dieselveturin kuorman. Sillä olisi myös miljoonaluokan taloudellisia säästövaikutuksia ja suuria ajallisia voittoja.

Sanna Marinin hallitus on koronan vauhdittamana jakanut lisää rahaa VR:lle erilaisten rataosuuksien parantamiseksi. Nyt myös Hanko-Hyvinkää rata vihdoin sähköistetään. Mutta kaikista viimeisimpänä – valmistumaan vasta loppuvuodesta 2024.

Siihen mennessä miljardeja tonneja pahinta dieselpäästöä työntyy Hanko-Hyvinkää reitillä ilmastoon.

Asiantuntijoiden ääni ei paina.

Legendaarinen merikapteeni Jukka Tapiovaara - 47 vuotta merillä, 30 vuotta merikapteenina Tiiskeristä alkaen ja Finnlinesin kaikilla roro-, rahti- ja matkustaja-aluksilla – toteaa ykskantaan:

- Sijainniltaan Hanko on Suomen edullisin satama!

Samaa mieltä, mutta maankamaralta katsoen, oli jo aikanaan VR:n ja Rautatiehallituksen pääjohtaja (1988-95) Eino Saarinen:

- Teen kuten omistaja määrää. En silti ymmärrä, ettei valtio hyödynnä Hangon satamaa. Ainoa satama, joka ei tarvitse jäänmurtaja-apua periaatteessa ollenkaan. Ja jonne rautatie vie tavarajunilla rahtinsa VR:llekin edullisesti yli 500 km:n takaa.

RKP on eduskunnassa ja naapurikunnassa Raaseporissa kaikkina aikoina ajanut Hanko-Hyvinkää radan sähköistämistä. Voimat vain eivät ole riittäneet. Omaa edustajaa Hangolla ei korkeimmalla tasolla ole ollut.

Matti Saarinen, SDP:n kansanedustaja (1987-91 ja 1995-2015) ja Lohjan valtuuston ja kaupunginhallituksen puheenjohtaja (1987-96) ajoi vahvasti Hanko-Hyvinkää radan sähköistämistä.

Maarit Feldt-Ranta, SDP:n kansanedustaja (2007-19), Raaseporin kunnanvaltuutettu (2001-19) sai SDP:n toisena varapuheenjohtajana (2017-19) lukittua Hanko-Hyvinkää radan sähköistämisen SDP:n puolueohjelmaan.

Timo Harakka, SDP, liikenneministeri vuodesta 2019 ja kansanedustaja vuodesta 2015, (ja entinen Vihreä, mm. „Vihreä Lanka“ puoluelehden päätoimittaja) on ratkaisijan asemassa. Onko hänellä lihaksia Hanko-Hyvinkää radan sähköistämisen ja tehostamisen nopeuttamiseksi ja Hangon sataman hyödyntämiseksi Etelä- ja Lounais-Suomen ilmansuojelun ja Itämeren parhaaksi?