Suomen rautatietoimialaan kohdistuu monenlaisia muutospaineita. Kasvava ympäristötietoisuus, kestävän kehityksen vaatimukset sekä ilmastonmuutoksen torjuminen edellyttävät liikkumisen ja logistiikan kokonaisvaltaista muutosta.
Rautateiden henkilöliikenteen kilpailun avaamisen tavoitteena on tehdä junamatkustamisesta houkuttelevampi vaihtoehto yksityisautoilulle ja näin edistää ilmastotavoitteiden saavuttamista. Kilpailun myötä rautateiden henkilöliikennepalvelujen tarjonta lisääntyy, monipuolistuu ja vastaa nykyistä paremmin eri asiakasryhmien tarpeisiin.
Hallituksen talouspoliittinen ministerivaliokunta puoltaa liikenne- ja viestintäministeriön esitystä, jonka mukaan rautatietoimialan kokonaisvaltaiseksi kehittämiseksi ja suurten raideliikenneinvestointien edistämiseksi perustetaan valtion kokonaan omistama osakeyhtiö. Osakeyhtiö perustetaan minimiosakepääomalla liikenne- ja viestintäministeriön omistajaohjaukseen.
Hallituksen talouspoliittinen ministerivaliokunta käsitteli esitystä 1.2.2019.
Perustettava osakeyhtiö, Oy Suomen Rata Ab (työnimi), muodostaa konsernin perustamalla seuraavat tytäryhtiöt:
- Hankeyhtiö Suomi-rata,
- Hankeyhtiö Turun tunnin juna,
- Kalustoyhtiö,
- Kiinteistöyhtiö ja
- Rail Baltica -yhtiö.
Suurilla investointihankkeilla ja hankeyhtiöillä ei ole edellytyksiä edetä, ellei raiteilla tapahtuvaa liikennöintiä voida kilpailuttaa. Liikenteen kilpailuttaminen on yksi edellytys infrahankkeiden rahoitukselle.
Raideliikennettä kehitetään hankeyhtiöiden avulla kolmeen suuntaan: pohjoiseen, länteen ja itään.
Hankeyhtiö Suomi-radan ja hankeyhtiö Turun tunnin junan perustamisvaiheessa enemmistöomistus on valtiolla, ja valtio pääomittaa alkuvaiheessa yhtiöitä. Suunnittelun edetessä neuvotteluiden perusteella sovitaan yhtiön pääomituksesta ja uusista omistusosuuksista.
Kaupunkien sitoutuminen on edellytys hankeyhtiöiden perustamiselle. Hankeyhtiöihin tulee omistajiksi valtion lisäksi myös muita hankkeesta hyötyviä julkisyhteisöjä tai julkisesti omistettuja yhteisöjä.
Suomi-radan kehittämiseksi suunniteltujen hankkeiden (Lentorata ja Lentoasema-Tampere-ratakäytävä) kokonaiskustannukset ovat alustavien arvioiden mukaan noin 5,5 miljardia euroa. Ennustettu matkustajamäärä on 6,5 milj. matkaa vuodessa.
Helsinki-Turku-yhteysvälin kehittämiseksi suunniteltujen hankkeiden (Espoon kaupunkirata, Espoo-Salo –oikorata, Salo-Turku ja Turun ratapihat) kokonaiskustannukset ovat alustavien arvioiden mukaan noin 2,0 miljardia euroa. Ennustettu matkustajamäärä on 1,6 milj. matkaa vuodessa.
Jatkossa hankeyhtiömallia hyödynnettäisiin myös Itäradan nopeuttamisessa.
Kalustoyhtiö ja kiinteistöyhtiö
Kalustoyhtiöön siirretään VR-Yhtymä Oy:n osittaisjakautumisella kaikki Etelä-Suomen taajamaliikenteessä käytettävät Sm2- ja Sm4-junat. Kalustoyhtiötä pääomitetaan, minkä avulla käynnistetään vanhentuneen kaluston korvaava uuden kaluston hankinta välittömästi.
Kiinteistöyhtiöllä varmistetaan kilpailuneutraalit olosuhteet rautatiemarkkinoille tarjoamalla kaikille rautatieliikennöitsijöille tasapuolinen pääsy asemille, terminaaleihin sekä varikko- ja huoltotiloihin ja näillä kiinteistöillä tarjottaviin palveluihin.
Ilmalan varikko sekä Etelä-Suomen taajamaliikenteen liikennealueella sijaitsevat VR-Yhtymän omistamat asemarakennukset eriytetään osittaisjakautumisella nyt perustettavaan kiinteistöyhtiöön.
Rail Baltica
Suomi osallistuu RB Rail AS -yhteisyritykseen. Valmistuttuaan Rail Baltica on Suomen kuljetuksille uusi reitti keskeisille markkina-alueille. Osakkuuden avulla Suomi edistää ydinverkkokäytävän kehittämistä Helsingistä pohjoiseen.
Yhteisyrityksen osakkuudelle asetetaan seuraavat ehdot: RB Rail AS -yhteisyritys vastaa kaikista koko hanketta koskevista asioista ja mm. EU-rahoitus kulkee sen kautta. Kilpailutuksille laaditaan hankintojen läpinäkyvyyden takaavat ohjeet. Yhtiön johto ja hallinto saatetaan ammattimaiselle tasolle.
Yhtiöiden rahoitus
Suomen valtio siirtää Oy Suomen Rata Ab:n taseeseen yhteensä 100 milj. euron arvosta omistamiaan osakkeita.
Emoyhtiö Oy Suomen Rata Ab pääomittaa edelleen tytäryhtiöidensä aloittavia taseita seuraavasti:
- Hankeyhtiö Suomi-rataa 16 milj. eurolla
- Hankeyhtiö Turun tunnin junaa 10 milj. eurolla
- Kalustoyhtiötä 71 milj. eurolla
- Rail Baltica -yhtiötä 2 milj. eurolla
Suurten investointien toteuttaminen hankeyhtiöillä vähentää merkittävästi tarvetta valtion budjettirahoitukselle, jolloin hankkeet eivät tule ratkaistaviksi 12-vuotisen valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman yhteydessä.
Tällöin hankeyhtiöiden käyttäminen ei myöskään supista tai rajoita 12-vuotisen valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman valtion rahoitusohjelmaa.
