Hallitus esittää muutoksia merenkulun ympäristönsuojelulakiin. Tavoitteena on parantaa jätteiden vastaanottoa satamissa. Keskeinen muutos on, että alusten jätteiden vastaanottovelvoite laajenisi rannikolla ja sisävesillä 25-49-paikkaisille huvivenesatamille. Hallitus antoi esityksensä eduskunnalle 29. huhtikuuta 2021.
Merenkulun ympäristönsuojelulakiin tehdään muutokset, joita EU:n uudistettu alusten jätteitä koskeva direktiivi ((EU) 2019/883) edellyttää. Merten roskaantuminen on kasvava ongelma ja EU pyrkii puuttumaan ongelmaan myös satamien jätehuoltoa tehostamalla. Tarkoituksena on ohjata veneilijöitä ja merenkulkijoita toimittamaan jätteet satamaan säännöllisesti. Sääntely vähentää Itämeren ja Suomen sisävesien roskaantumista sekä muovin ja ravinteiden päätymistä vesistöihin.
Muutokset koskevat etenkin pieniä satamia, kuten huvivene- ja kalastussatamia sekä yhteysalusten ja vesibussien käyttämiä satamia. Pienimmät huvivenesatamat, kuten venevalkamat ja mökki- ja pihalaiturit rajattaisiin sääntelyn ulkopuolelle. Kauppamerenkulkua koskeva sääntely säilyy pääosin ennallaan, mutta satamia koskevia jätteiden käsittelyvaatimuksia tarkennetaan.
Lisäksi säädettäisiin pysyviksi vuonna 2020 määräaikaisina tehdyt koronaan liittyvät muutokset turvatoimilakiin ja alusrekisterilakiin. Jatkossa turvatoimilain mukaisen aluksen turvatarkastuksen voisi tehdä Liikenne- ja viestintäviraston lisäksi hyväksytty luokituslaitos.Alusrekisterilakiin tehtäisiin saantoasiakirjan jäljennöstä ja aluksen poistamista rekisteristä koskevia muutoksia. Jatkossa aluksen voisi rekisteröidä saantoasiakirjan jäljennöksellä ja toimittaa alkuperäisen asiakirjan jälkikäteen viranomaiselle. Samalla tehtäisiin teknisiä muutoksia alusturvallisuuslakiin ja laivavarustelakiin.
Keskeiset muutokset jätteiden käsittelyyn satamissa
1. Jatkossa kaikkien satamien tulisi voida ottaa vastaan niitä käyttäviltä aluksilta peräisin olevat jätteet. Aiemmin sääntely ei ole koskenut alle 50-paikkaisia huvivenesatamia, mutta nyt rajana pidettäisiin 25 venepaikkaa. Yksityiset mökki- ja pihalaiturit, venevalkamat, mökkiyhteyslaiturit, yhteisrannat sekä lyhytaikaiseen kiinnittymiseen käytettävät kauppojen ja ravintoloiden laiturit rajattaisiin sääntelyn ulkopuolelle.
2. Kotisatamissa olisi oltava vastaanotto öljyisille ja vaarallisille jätteille sekä sekajätteille sekä käymäläjätevesille. Tämä vastaa nykyistä vähintään 50-paikkaisia huvivenesatamia koskevaa vaatimusta. Vierasvenesatamissa pitäisi ottaa vastaan sekajätteet ja käymäläjätevedet. Kuten nykyisin, sataman pitäjät voivat tehdä sopimuksia lähialueella sijaitsevien vastaanottolaitteiden käyttöoikeudesta.
3. Jätteiden vastaanottovelvoite laajenisi kalastussatamille sekä yhteysalus- ja vesibussisatamille, joita nykyinen sääntely ei koske.
4. Kaikkien satamien tulisi laatia jätehuoltosuunnitelma viideksi vuodeksi nykyisen kolmivuotisen suunnitelman sijaan.
5. Kauppamerenkulun satamissa jätteiden vastaanottovaatimuksia tarkennettaisiin. Uutena vaatimuksena satamissa olisi otettava vastaan myös biojätteet, pahvi ja paperi sekä muut yhdyskuntajätteet. Kauppamerenkulkua koskevat säännöt, kuten sataman tietojen ilmoittaminen EU:n merenkulun tiedonhallintajärjestelmään, sataman velvollisuus antaa alukselle kuitti jätetyistä jätteistä ja aluksille myönnettävät vapautukset yhtenäistetään unionin laajuisesti.
Haitallisten lastien siirtoa merellä valvotaan tarkemmin
Hallitus esittää muutoksia merenkulun ympäristönsuojelulakiin. Tavoitteena on parantaa jätteiden vastaanottoa satamissa. Keskeinen muutos on, että alusten jätteiden vastaanottovelvoite laajenisi rannikolla ja sisävesillä 25-49-paikkaisille huvivenesatamille. Hallitus antoi esityksensä eduskunnalle 29. huhtikuuta 2021.
Merenkulun ympäristönsuojelulaissa säädetään öljylastinsiirroista alukselta toiselle merten pilaantumista ehkäisevän MARPOL-yleissopimuksen mukaisesti. Jatkossa kansallinen sääntely koskisi kaikkien haitallisten ja vaarallisten lastien siirtoja, kuten biopolttoaineiden, kemikaalien, jätteiden ja muiden haitallisten ja vaarallisten lastien siirtoja. Siirrot rajoitettaisiin tietyille erikseen nimetyille alueille. Siirroista tulisi tehdä ennakkoilmoitus, jotta viranomaisilla on tarvittaessa mahdollisuus puuttua vaarallisiin siirtoihin. Vaatimukset koskisivat myös polttoainetoimituksia alukselta toiselle satamassa tai merellä.
Lisäksi polttoaineen toimittajien rikkidirektiivin mukaista valvontaa tehostetaan. Näytteenotto ulotetaan polttoaineen toimituksiin ja mahdollisuutta rangaista laajennetaan koskemaan myös polttoaineen toimittajia, jotka ovat todistetusti toimittaneet vaatimusten vastaista korkearikkistä polttoainetta. Rikkipäästöjä koskevasta hallinnollisesta sanktiomaksusta on tarkoitus säätää erikseen.
Öljypäästömaksun maantieteellistä soveltamisalaa laajennettaisiin sisävesille, kun nykyisin maksun on voinut määrätä vain merellä tapahtuneesta päästöstä.
Mitä seuraavaksi?
Hallituksen nyt eduskunnalle antamasta esityksestä käydään täysistunnossa lähetekeskustelu, jonka ajankohta ilmoitetaan eduskunnan verkkosivuilla (tulevia täysistuntoja). Lähetekeskustelun jälkeen esitys siirtyy liikenne- ja viestintävaliokuntaan, jonka mietinnön valmistuttua asian käsittely jatkuu täysistunnossa.
Myös merenkulun ympäristönsuojelulaista annettuun asetukseen tehdään muutoksia. Liikenne- ja viestintäministeriö pyytää lausuntoja asetusluonnoksesta 25. toukokuuta 2021 mennessä.
Alusjätedirektiivin edellyttämien muutosten kansalliseen lainsäädäntöön tulee olla voimassa 28.6.2021, jolloin laki ja asetus tulisivat voimaan. Myös alusturvallisuuslain ja laivavarustelain muutokset tulisivat voimaan 28.6.2021. Alusrekisterilain ja turvatoimilain muutokset tulisivat voimaan mahdollisimman pian.