Valtioneuvosto toimitti eduskunnalle 24.8.2023 U-kirjelmät, jotka koskevat Euroopan komission muutosehdotuksia niin sanottuun meriliikennepakettiin kuuluvista ehdotuksista.
Komission 1.6.2023 antama meriliikennepaketti koostuu viidestä ehdotuksesta. Meriliikennepaketin tavoitteena on varmistaa, että EU:n merenkulkuala toimii tarkoituksenmukaisesti ja pääsee sille asetettuihin tavoitteisiin. Yhdessä ehdotukset tähtäävät meriliikenteen ja -kuljetusten tehokkuuteen, kestävyyteen ja turvallisuuteen.
Hallitus pitää meriliikennepaketin tavoitteita kannatettavana. Valtioneuvosto pitää hyvänä, että ehdotusten vaatima lisärahoitus voitaisiin hoitaa uudelleenkohdennuksin. Muutoksille ehdotettua täytäntöönpanoaikaa pidetään lyhyenä.
Meriliikennealan onnettomuuksien tutkinnan perusperiaatteita koskevasta direktiivistä hallitus antoi selvityksen eduskunnalle E-kirjeessä 19.6.2023.
1. Lippuvaltiodirektiivin muutokset kannatettavia, vaatimuksia ja kriteereitä tarkennettava
Lippuvaltiota koskevien vaatimusten noudattamisesta annetun direktiivin eli nk. lippuvaltiodirektiivin tarkistamisen tavoitteena on saattaa ajan tasalle ja parantaa EU-lainsäädäntöä turvallisuuden lisäämiseksi ja EU:n alusten aiheuttaman ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi. Direktiivimuutoksilla huomioidaan niin kansainvälisessä sääntelyssä kuin teknologiassa tapahtuneet muutokset.
Komission ehdotuksessa sisällytetään EU-lainsäädäntöön ne kansainvälisen merenkulkujärjestö IMOn oikeudellisten välineiden täytäntöönpanoa koskevan säännöstön osat, jotka ovat lippuvaltion kannalta merkityksellisiä. Tarkoituksena on yhdenmukaistaa EU:n velvoitteet kansainvälisten määräysten kanssa.
Hallitus kannattaa pääosin ehdotettuja muutoksia. Valtioneuvosto katsoo, että jatkovalmistelussa tulee täsmentää alusten tarkastuksia koskevia vaatimuksia sekä lippuvaltion tarvitsemien resurssien arvioinnin kriteereitä.
2. Kansainvälisen sääntelyn yhdenmukaistaminen tervetullutta satamavaltioiden valvonnassa
Satamavaltioiden suorittamasta valvonnasta annetulla direktiivillä säännellään valvontaan liittyviä tarkastuksia. Ehdotuksella pyritään parantamaan sääntelyä yhdenmukaistamalla se kansainvälisen sääntelyn kanssa, jotta jäsenvaltioiden velvoitteet EU:ssa ja maailmanlaajuisesti eivät ole ristiriidassa keskenään. Lisäksi komissio ehdottaa direktiivin soveltamisalan laajentamista yli 24 metrin pituisiin kalastusaluksiin. Valvontajärjestelmä olisi näiden alusten osalta vapaaehtoinen.
Valtioneuvosto kannattaa ehdotuksen tavoitetta yhdenmukaistaa kansainvälistä sääntelyä sekä soveltamisalan laajentamista yli 24-metrisiin kalastusaluksiin. Lisäksi hallitus kannattaa tavoitetta tehdä jäsenvaltioiden tarkastusvelvoitteesta joustavampi, ottaa käyttöön alusten suorituskykyä kuvaavia listoja ja sähköistää todistuskirjoja.
3. Hallitus kannattaa Euroopan meriturvallisuusviraston roolin päivittämistä
Komissio ehdottaa kumottavaksi Euroopan meriturvallisuusviraston perustamisesta annetun asetuksen, joka korvattaisiin uudella Euroopan meriturvallisuusvirastosta annettavalla nk. EMSA-asetuksella. Vuonna 2002 perustetun EMSAn tavoitteena on varmistaa meriturvallisuuden korkea, yhtenäinen ja tehokas taso EU:ssa. Lisäksi EMSAn erityisenä tavoitteena on tukea Euroopan komissiota ja jäsenvaltioita meriturvallisuutta koskevan EU:n lainsäädännön soveltamisessa ja seurannassa.
Ehdotuksessa pyritään ajantasaistamaan EMSAn toimeksianto vastaamaan merenkulun toimintaympäristössä tapahtuneita muutoksia. Lisäksi ehdotuksessa pyritään ottamaan huomioon meriliikennepaketissa olevien muutosehdotusten mukanaan tuomat uudet tehtävät.
Hallitus katsoo, että asetuksen päivityksessä EMSAlle on annettava riittävä toimeksianto ja resursointi uusien tehtävien hoitamiseksi. Valtioneuvosto pitää kannatettavana, että EMSAn roolia tiedon tuottajana, analysoijana ja jakajana kasvatetaan.
4. Hallitus tukee merenkulun ympäristösääntelyn laajentamista
Alusten aiheuttaman ympäristön pilaantumisesta ja pilaamisrikoksista määrättävistä seuraamuksista annetun nk. alusjäterikosdirektiivin muutosehdotuksen tavoitteena on parantaa meriympäristön suojelua. Direktiivissä säädetään alusten aiheuttamasta ympäristön pilaantumisesta ja pilaamisrikoksista määrättävistä seuraamuksista. Ehdotuksessa direktiivin soveltamisalaa laajennettaisiin koskemaan kaikkia veteen joutuvia aluspäästöjä, jotka ovat meren pilaantumisesta tehdyn MARPOL-yleissopimuksen kieltämien päästöjen joukossa.
Lisäksi ehdotukseen sisältyy pakokaasujen puhdistusjärjestelmien eli nk. rikkipesurien jäämien osittainen päästökielto. Päästökielto koskisi rikkipesureiden pesuvesistä erotettuja aineita ja liejuja sekä sellaisia pesuvesiä, jotka eivät täytä IMOn suosituksessa haitallisille aineille asetettuja päästökriteerejä. Niin kutsuttujen avoimen kierron pesuvesien päästäminen olisi siten jatkossakin sallittua, jos ne täyttävät IMOn suosituksen mukaiset päästökriteerit.
Ehdotuksella pyritään myös tehostamaan direktiivin seuraamusjärjestelmää. Direktiivin toimeenpanoa tehostettaisiin muun muassa tiivistämällä jäsenvaltioiden välistä viranomaisyhteistyötä sekä kehittämällä tietojärjestelmiä.
Hallitus kannattaa aluspäästöjä koskevan sääntelyn laajentamista sekä rikkipesurien jäämien päästökieltoa. Hallitus pitää myös hallinnollisia seuraamusmaksuja koskevia ehdotuksia tavoitteiltaan kannatettavina, mutta seuraamusten määräämisessä huomioitavista kriteereistä tulisi säätää ensisijaisesti direktiivillä. Hallitus pitää olennaisena, että hallinnollisten ja rikosoikeudellisten seuraamusten päällekkäisyyttä vältetään.
Mitä seuraavaksi?
Hallitus antoi asiaa koskevat U-kirjelmät eduskunnalle 24.8.2023. Kirjelmät käsitellään suuressa valiokunnassa, jolle asianomaiset erikoisvaliokunnat antavat lausuntonsa.
Lippuvaltio- ja satamavaltiotarkastusdirektiivien muutoksia koskevia ehdotuksia käsiteltiin EU:n merenkulkutyöryhmässä 26.7.2023 ja käsittelyä jatketaan syyskuussa 2023. Alusjäterikosdirektiivin käsittely EU:ssa käynnistyy tämän hetkisen tiedon perusteella loppusyksystä. EMSA-asetusta aletaan todennäköisesti käsitellä ehdotuksista viimeisenä loppuvuodesta 2023.
