Valtioneuvosto toimitti 30. syyskuuta 2021 eduskunnalle neljä U-kirjelmää liikenteen lainsäädäntöehdotuksista. Ne käsittelevät autojen hiilidioksidipäästöjen raja-arvojen kiristämistä, vaihtoehtoisten polttoaineiden jakeluinfrastruktuurin kehittämistä sekä vaihtoehtoisten polttoaineiden käytön lisäämistä lento- ja meriliikenteessä.
Säädösehdotukset ovat osa laajempaa EU:n ilmastopakettia eli 55-valmiuspakettia, jonka Euroopan komissio julkaisi heinäkuussa. Kirjelmissä esitetään kuvaus EU-ehdotuksen pääsisällöstä ja valtioneuvoston kanta asiaan.
1. Tiukennukset tarpeen uusien henkilö- ja pakettiautojen CO2-rajoihin
Uusien henkilö- ja pakettiautojen hiilidioksidipäästöjen raja-arvoasetuksen tavoitteena on lisätä nolla- ja vähäpäästöisten ajoneuvojen tarjontaa. Asetus vaikuttaa siihen, minkälaisia autoja unionin alueella valmistetaan.
Komissio ehdottaa, että olemassa olevia raja-arvoja kiristetään huomattavasti. Vuonna 2030 raja-arvo olisi uusille henkilöautoille 55 prosenttia eli autonvalmistajien on EU-tasolla laskettava hiilidioksidipäästöjä 55 prosenttia vuodesta 2021. Nyt tavoite on 37,5 prosenttia. Uusien pakettiautojen osalta tavoite olisi 50 prosenttia, kun se nykyisin on 31 prosenttia. Lisäksi komissio esittää uutta 100 prosentin raja-arvoa sekä henkilö- että pakettiautoille vuonna 2035. Tämä johtaisi siihen, että polttomoottorikäyttöisten henkilö- ja pakettiautojen eli dieselillä ja bensiinillä kulkevien autojen valmistaminen loppuisi vuonna 2035.
Hallitus tukee komission esittämiä hiilidioksidipäästöjen raja-arvoja vuosille 2030 ja 2035. Kunnianhimoiset raja-arvot parantavat nollapäästöisten ajoneuvojen valikoimaa myös Suomessa. Komission aloitteessa kaasuautoja ei ole huomioitu. Biokaasu on kuitenkin sen elinkaaripäästöt huomioiden ilmastoystävällinen vaihtoehto, joka edistää kiertotaloutta. Valmistelussa tulisi jatkossa ottaa huomioon kaasuautojen tuotanto, eikä niiden valmistamiselle tulisi luoda esteitä. Lisäksi muilla valmiuspaketin aloitteilla tulisi edistää biokaasun liikennekäyttöä ja sen jakeluinfrastruktuurin rakentamista.
2. Kunnianhimoiset tavoitteet vaihtoehtoisten polttoaineiden jakeluinfrastruktuurille kannatettavia
Komissio haluaa kehittää EU:n laajuista vaihtoehtoisten polttoaineiden jakeluinfrastruktuuria. Komissio esittääkin entistä kunnianhimoisempaa sitovaa sääntelyä, jota sovellettaisiin suoraan jäsenmaissa. Asetusehdotus koskee kaikkia liikennemuotoja.
Vaatimukset koskisivat tieliikenteessä:
- sähkön latausinfraa kevyille ja raskaille ajoneuvoille
- vedyn jakelua tieliikenteen ajoneuvoille
- nesteytetyn maakaasun jakelua
Vaatimukset koskisivat meri- ja lentoliikenteessä:
-nesteytetyn maakaasun jakelua satamissa meriliikenteelle
-maasähkön jakelua satamissa ja lentoasemilla
Jäsenvaltion olisi varmistettava, että latausinfrastruktuuri kehittyy samassa suhteessa vaihtoehtoisten käyttövoimien kanssa. Esimerkiksi TEN-T-ydinverkon varrella on oltava vuoden 2025 mennessä vähintään 60 kilometrin välein sähkölatausasema. Vuoden 2030 loppuun mennessä vaatimus laajenee koskemaan myös TEN-T kattavaa tieverkkoa. Raskaan liikenteen osalta latausasema tulee olla TEN-T-ydinverkolla 60 kilometrin välein 2025 loppuun mennessä ja kattavalla tieverkolla 100 kilometrin välein vuoden 2030 loppuun mennessä. Lisäksi ehdotuksessa esitetään, että vetyasemia tulisi rakentaa 150 kilometrin välein TEN-T-ydinverkolla ja kattavalla verkolla 2030 loppuun mennessä.
Lisäksi asetusehdotuksessa esitetään uusia vaatimuksia lataus- ja tankkauspalvelujen käyttäjäystävällisyyden varmistamiseksi. Vaatimukset koskevat muun muassa tietojen toimittamista, hinnoittelun läpinäkyvyyttä ja syrjimättömyyttä sekä maksutapojen yhdenmukaisuutta.
On kannatettavaa, että EU:ssa asetetaan yhteiset kunnianhimoiset tavoitteet vaihtoehtoisten polttoaineiden jakeluinfrastruktuurille. Hallitus pitää tärkeänä, että sähköautoiluun on mahdollisuus kaikkialla asuinpaikasta tai matkareitistä riippumatta. Raskaan liikenteen osalta voidaan tarvita kansallisia joustoja harvaan asutuilla alueilla, joilla välimatkat ovat pitkiä ja liikennöinti vähäistä.
Vetyasemia koskeviin vaatimuksiin on suhtauduttava varauksella. Liikennevedylle ei ole vielä tällä hetkellä kysyntää ja komission tavoite tiheästä tankkausverkostosta esitetyssä aikataulussa voi olla haasteellinen saavuttaa.
Meri- ja sisävesiliikenteen osalta ehdotus sisältää tervetulleita vähimmäisvaatimuksia satamien maasähkölle ja merisatamien nesteytetyn kaasun jakelulle. Lentoliikenteen osalta tavoitteet lisätä maasähkön saatavuutta ovat kannatettavia, mutta niissä olisi tarpeen huomioida lentoasemien liikennemäärät.
3. Uusiutuvien polttoaineiden käytön lisääminen lentoliikenteessä tervetullutta
Komission ehdotuksen tavoitteena on lisätä uusiutuvien lentopolttoaineiden käyttöä lentoliikenteessä ja varmistaa, että lentoliikenteen pitkään jatkunut päästöjen kasvu päättyy. Ehdotus sisältää harmonisoidut säädökset uusiutuvien lentopolttoaineiden käytöstä ja jakelusta EU:n alueella. Komission ehdotuksen mukaan uusiutuvien polttoaineiden jakelua koskeva velvoite koskisi polttoainetuottajia, mutta myös lentoyhtiöihin kohdistuisi käyttövelvoite. Ehdotuksen mukaan sekoitevelvoite alkaa kahdesta prosentista vuonna 2025 ja nousee asteittain 63 prosenttiin vuonna 2050. Sähköpolttoaineita koskisi oma alavelvoite vuodesta 2030 lähtien.
Suomi tukee EU-tason toimia uusiutuvien lentopolttoaineiden käytön lisäämiseksi. Toimet tulee toteuttaa tavalla, joka vähentää tehokkaasti lentoliikenteen päästöjä ja huomioi lentoliikennealan toimintaedellytykset sekä jäsenvaltioiden saavutettavuuden. On tärkeää tarkastella ehdotuksen vaikutuksia yhdessä muiden lentoliikenteen päästöihin ja toimialan kustannuksiin vaikuttavien aloitteiden kanssa. Komission esittämillä EU:n yhtenäisillä säädöksillä on myönteisiä vaikutuksia, mutta jäsenvaltioille tulisi jatkossa säilyttää mahdollisuus ehdotettua kunnianhimoisempiinkin päästötavoitteisiin.
4. Meriliikenteessä huomioitava uusiutuvien polttoaineiden käytön vaikutukset kilpailukykyyn
Komissio ehdottaa myös merenkulkuun toimia uusiutuvien ja vähähiilisten polttoaineiden käytön lisäämiseksi. Nykyisin fossiilisten polttoaineiden osuus on yli 99 prosenttia. Komissio ehdottaa, että aluksilla käytettyjen polttoaineiden kasvihuonekaasusisällön tulee vähitellen pienentyä vuodesta 2025 (tavoite -2 prosenttia) vuoteen 2050 (tavoite -75 prosenttia) mennessä. Lisäksi kontti- ja matkustaja-alukset velvoitetaan vuodesta 2030 alkaen käyttämään maasähköä satamassa ollessaan.
Suomi tukee EU-tason toimia uusiutuvien polttoaineiden käytön lisäämiseksi. Toimet tulee kuitenkin toteuttaa tavalla, joka vähentää päästöjä tehokkaasti ja huomioi jäsenvaltioiden kilpailukyvyn. Vaihtoehtoisten polttoaineiden korkeiden hankintakustannusten vuoksi ehdotuksella voi olla merkittäviä vaikutuksia Suomen ulkomaankauppaan ja kilpailukykyyn. On tärkeää tarkastella ehdotuksen vaikutuksia yhdessä muiden meriliikenteen päästöihin ja toimialan kustannuksiin vaikuttavien aloitteiden kanssa. Suomi pitää hyvänä maasähkön käyttövelvoitetta satamissa.
Mikä 55-valmiuspaketti?
Eurooppalaisen ilmastolain myötä EU on sitoutunut vähentämään päästöjään vähintään 55 prosenttia vuoteen 2030 mennessä vuoden 1990 tasosta sekä saavuttamaan ilmastoneutraaliuden EU-tasolla vuoteen 2050 mennessä. EU:n ilmastopaketti eli niin kutsuttu 55-valmiuspaketti sisältää 12 lainsäädäntöehdotusta, joiden avulla päästövähennystavoite pannaan toimeen.
Ehdotukset koskevat liikenteen osalta autojen hiilidioksidipäästöjen raja-arvoja, vaihtoehtoisten polttoaineiden jakeluinfrastruktuuria, vaihtoehtoisten polttoaineiden käytön lisäämistä lento- ja meriliikenteessä, päästökaupan laajentamista tie- ja meriliikenteeseen ja nykyisen lentoliikenteen päästökaupan tehostamista. Liikenteeseen vaikuttavat myös taakanjakoasetus, ilmastotoimien sosiaalirahasto, energiaverodirektiivi, uusiutuvan energian direktiivi ja energiatehokkuusdirektiivi.
Mitä seuraavaksi?
U-kirjelmät käsitellään suuressa valiokunnassa, jolle asianomaiset erikoisvaliokunnat antavat lausuntonsa.
Säädösehdotusten käsittely on alkanut Euroopan unionin neuvoston työryhmissä. Neuvottelut kestävät ainakin vuoteen 2022 asti. Ensimmäiset säädökset voivat tulla voimaan arviolta vuonna 2024.
Valtioneuvosto toimittaa lähiviikkoina eduskunnalle U-kirjelmät myös lopuista EU:n ilmastopakettiin kuuluvista säädösehdotuksista. U-kirjelmät käsittelevät muun muassa tieliikenteen polttoaineiden ja rakennusten lämmityspolttoaineiden yhteistä päästökauppaa, merenkulun päästökauppaa ja lentoliikenteen päästökauppaa.
