Hallitus esittää, että kevytautoja koskevat lait kumottaisiin, koska EU:n komissio ei Suomen viranomaisten aktiivisesta vaikuttamistyöstä huolimatta ole antanut Suomelle poikkeuslupaa kevytautojen käyttöönottoon. Komission mukaan Suomessa vuonna 2018 hyväksytyt lait ovat EU:n ajokorttidirektiivin vastaisia.
Vuoden 2018 laissa kevytautoista tehtiin oma ajoneuvoryhmänsä. Kevytautot olisivat T-luokan ajoneuvoiksi muutettuja henkilöautoja, joiden nopeus olisi rajoitettu 60 kilometriin tunnissa. Kevytautoja saisi kuljettaa 15-vuotiaana AM-ajokortilla. Vuonna 2019 eduskunta lykkäsi kevytautolakien voimaantuloa vuodella.
Ilman lakien kumoamista kevytautolait tulevat voimaan marraskuun 2020 alussa. Jos lakeja ei kumota, on mahdollista, että komissio käynnistää rikkomusmenettelyn Suomea vastaan, sillä kevytautoja koskeva lainsäädäntö on komission näkökulmasta EU-oikeuden vastaista. Rikkomusmenettely voi mahdollisen tuomioistuinkäsittelyn kautta johtaa merkittäviin taloudellisiin seuraamuksiin Suomelle sekä lakien kumoamiseen myöhemmin.
Oikeuskansleri katsoi jo 4.9.2019 antamassaan kannanotossa, että komission tulkinta oli alkuperäiseen hallituksen esitykseen nähden tiukentunut ja painotti, ettei komission arvion mukaan EU-oikeuden kanssa ristiriidassa olevia lakeja toimeenpanevien valtioneuvoston asetusten antamista voi oikeudellisesta näkökulmasta suositella. Kevytautoihin liittyvä alemman asteinen sääntely on siten vielä antamatta. Lakien kumoamatta jättäminen ilman muita toimenpiteitä ei senkään vuoksi ole toteuttamiskelpoinen vaihtoehto.
Suomen vaikuttamistyö nuorten kuljettajien turvallisen liikkumisen puolesta jatkuu
Liikenne- ja viestintäministeriö on eduskunnan edellyttämän mukaisesti käynyt kevytautolakien hyväksymisen jälkeen komission kanssa tiiviisti neuvotteluja tilanteen ratkaisemiseksi tavoitteenaan löytää tapa, jolla kevytautojen käyttöönotto Suomessa olisi voitu sallia. Ajokorttidirektiivin vastaisuuden lisäksi komissio kiinnitti huomiota kevytautojen turvallisuus- ja ympäristöongelmiin sekä markkinavaikutuksiin.
Komission neuvotteluissa tekemän ehdotuksen mukaisesti Suomi lähti etsimään ratkaisua poikkeuksen hakemiselle ajokorttidirektiivin soveltamisalasta siten, että kevytautoja koskevasta ajo-oikeudesta voitaisiin säätää kansallisesti. Suomi toi neuvotteluissa esille kevytautolakeihin liittyviä konkreettisia muutosehdotuksia komission ja kantelijoiden esittämiin kriittisiin huomioihin vastaamiseksi. Vaikka komissio piti Suomen ehdotuksia periaatteessa hyvinä, se ei neuvottelujen edetessä kuitenkaan antanut suostumusta poiketa ajokorttidirektiivin sääntelystä.
Ministeriön aktiivinen yhteydenpito ja ennakkovaikuttaminen komission suuntaan jatkuu ajokorttidirektiivin mahdollisen uudistamisprosessin aikana. Komission julkinen kuuleminen ajokorttidirektiivistä on tarkoitus avata vielä syksyn 2020 aikana. Lainsäädäntöehdotus annetaan mahdollisesti alkuvuodesta 2021.
Suomella on hyvät edellytykset tarjota direktiivin uudistamiseksi komissiolle konkreettisia ehdotuksia ja ratkaisuja, joilla voidaan edistää nuorten kuljettajien turvallista liikkumista.
Euroopan unionin lainsäädäntömenettely vie itsessään keskimäärin 1-2 vuotta komission annettua säädösehdotuksensa. Tämän lisäksi tulee huomioida kansallisen täytäntöönpanon edellyttämä aika.
Mitä seuraavaksi?
Hallitus antoi eduskunnalle lakiesityksen kevytautolakien kumoamisesta 17. syyskuuta 2020.
Hallituksen nyt eduskunnalle antamasta esityksestä käydään täysistunnossa lähetekeskustelu, jonka ajankohta ilmoitetaan eduskunnan verkkosivuilla (tulevia täysistuntoja).
Lähetekeskustelun jälkeen esitys siirtyy valiokuntaan, jonka mietinnön valmistuttua asian käsittely jatkuu täysistunnossa.
