Euroopan laajuisen TEN-T-liikenneverkon suurten hankkeiden lupamenettelyille asetettaisiin uudessa laissa neljän vuoden enimmäiskesto. Lisäksi maanteiden luokittelumenettelyä kevennettäisiin. Hallitus antoi esityksensä eduskunnalle 17.11.2022.

Hallitus ehdottaa uutta lakia, jolla pantaisiin täytäntöön niin sanottu Smart TEN-T -direktiivi. Lisäksi maanteiden luokittelua koskevaa päätöksentekoa kevennettäisiin, eikä maanteitä luokiteltaisi enää asetuksella.

TEN-T-liikenneverkon hankkeiden luvitusta nopeutettaisiin

Smart TEN-T -direktiivin tavoitteena on nopeuttaa TEN-T-verkon suurten hankkeiden lupamenettelyä. Lakia sovellettaisiin lähinnä TEN-T-ydinverkkokäytävien yli 300 miljoonan euron hankkeisiin. Liikenne- ja viestintävirasto olisi kansallinen viranomainen, joka koordinoisi hankkeen yhteistyötä toteuttajan ja muiden viranomaisten kesken ja joka seuraisi hankkeen hallinnollisten menettelyiden etenemistä määräajassa.  

TEN-T-liikenneverkko (Trans European Network) yhdistää rautatiet, sisävesireitit, tiet, meri- ja lentoyhteydet Euroopan laajuiseksi liikenneverkoksi. Suomessa TEN-T-liikenneverkon tie- ja rataverkon pituus on noin 8 800 kilometriä, josta noin 2 460 kilometriä kuuluu ydinverkkokäytäviin.

Suomen kautta kulkee kaksi ydinverkkokäytävää eli Pohjanmeren-Itämeren ja Skandinavian-Välimeren ydinverkkokäytävät. Pohjanmeren-Itämeren ydinverkkokäytävä kulkee Helsingistä pohjoiseen ja edelleen Tornion kautta Ruotsiin. Skandinavian-Välimeren ydinverkkokäytävä kulkee Turusta Helsingin kautta Venäjän rajalle, Vaalimaalle ja Vainikkalaan. Käytäviin kuuluvat myös Turun ja Helsinki-Vantaan lentoasemat, Turun, Naantalin, Helsingin ja HaminaKotkan satamat sekä Kouvolan rautatie- ja maantieterminaali.

Liikenne- ja viestintävirasto vahvistaisi maantien luokan

Lisäksi liikennejärjestelmästä ja maanteistä annettua lakia muutettaisiin niin, että jatkossa Liikenne- ja viestintävirasto Traficom vahvistaisi Väyläviraston tai ELY-keskuksen esityksestä, kuuluuko maantie valta-, kanta-, seutu- vai yhdysteihin. Päätös tehtäisiin tiesuunnitelman yhteydessä tai erillisenä asiana. Nykyisin maantien luokituksesta on päätettävä asetuksella. Laissa säädettäisiin myös niiden kuntien ja maakuntien liittojen, joiden alueelle maantie sijoittuu, mahdollisuudesta osallistua valmisteluun.

Laissa säädettyjä maanteiden luokittelun periaatteita valta-, kanta-, seutu- ja yhdysteihin ei muutettaisi, mutta periaatteita voitaisiin tarkentaa asetuksella. Luokittelu valta-, kanta-, seutu- ja yhdysteihin kertoo siitä, minkälainen merkitys tiellä on liikenteen välittäjänä ja alueiden yhdistäjänä. 

Maanteiden toiminnallisen luokituksen päivittäminen on yksi valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman toimenpiteistä tänä vuonna. Liikenne- ja viestintäministeriö on pyytänyt Väylävirastoa yhteistyössä ELY-keskusten ja alueellisten liikennejärjestelmätoimijoiden kanssa selvittämään tieluokkien muutostarpeita erillisessä prosessissa maanteiden toiminnallisen luokituksen päivityksestä laaditun arviomuistion ja siitä saadun lausuntopalautteen mukaisesti alueellista liikennejärjestelmäyhteistyötä hyödyntäen. Työ on alkamassa ja sen on tarkoitus valmistua huhtikuuhun 2023 mennessä.

Mitä seuraavaksi?

Hallituksen 17.11.2022 eduskunnalle antamasta esityksestä käydään täysistunnossa lähetekeskustelu, jonka ajankohta ilmoitetaan eduskunnan verkkosivuilla (tulevia täysistuntoja). Lähetekeskustelun jälkeen esitys siirtyy valiokuntakäsittelyyn. Lakien olisi tarkoitus tulla voimaan vuoden 2023 aikana.