Verojärjestelmän ensisijainen tehtävä on kerätä tuloja julkisten menojen rahoittamiseksi. Liikenteen verotus on ollut valtion kassaa kartuttava rahasampo.
Moni muistelee väliaikaiseksi alun perin ajateltuja veroja, joita löytyy juuri esimerkiksi Suomen muuhun Eurooppaan verraten vanhahkoon autokantaan.
Osansa pottiin ovat tuoneet polttoainevero, autovero, niin perusverosta kuin käyttövoimaverosta muodostuva ajoneuvovero, sekä jopa ajoneuvoista maksettavista pakollisista vakuutuksistakin kerättävä vero.
Liikenteen erillisverot ovat tuottaneet valtiolle miljardeja, ison osan valtion verotuloista. Verotus osuu kovaa kuljetusyrityksiin, jotka maksavat veroja ja veroluonteisia maksuja kokonaisuudessaan työhön liittyvien verojen kanssa noin 2,5 miljardia euroa vuodessa. Tämä muodostaa kolmanneksen koko kuljetusalan liikevaihdosta.
Tilannetta haastaa myös maamme tavaraliikenteessä välttämättömän dieselin muuta Eurooppaa ankarampi verotus, jota tosin laskettiin viime vuonna ensimmäisen kerran. Sanomattakin on selvää, että korkea verotus näkyy viime kädessä myös tavallisen kuluttajan lompakossa: mitä korkeammat kustannukset aiheutuvat jokapäiväisessä arjessa tarvittavien palveluiden ja kulutushyödykkeiden saattamisesta jokaisen suomalaisen käyttöön, sitä korkeammaksi muodostuu myös niiden hinta.
Poistuvaa verokertymää ei tule siirtää nestemäisiä polttoaineita käyttävälle raskaalle liikenteelle.
Liikenteen verotus käy juuri nyt läpi merkittävää murrosta. Verotuksella on viime vuosina pyritty ohjaamaan ihmisiä vähäpäästöisempien ajoneuvojen ja käyttövoimien pariin, missä onkin onnistuttu. Luonto kiittää, valtion kassa taas ei, sillä tämä johtaa väistämättä liikenteestä kerättävien verosumman pienenemiseen.
Päästövähennyksien tavoittelusta on puuttunut kokonaisuuden hallinta. On turha kuvitella, että sama määrä veroja kerättäisiin samalla, kun päästöjä halutaan vähentää – vieläpä jos samalla halutaan pitää kiinni logistisesta kilpailukyvystämme.
Nykyinen hallitus on käynnistänyt hankkeen liikenteen verotuksen ja rahoituksen uudistamiseksi. Mitä nyt siis pitäisi tehdä? Me SKALissa julkistimme kesäkuussa liikenneveropoliittisen ohjelman. Tuomme siinä esiin näkemyksemme, miten verotusta saadaan uudistettua niin Suomen kilpailukykyä kuin suomalaisten ostovoimaa tukevampaan suuntaan.
Liikkuminen ja tavaroiden kuljettaminen maksaa. Poistuvaa verokertymää ei tule siirtää nestemäisiä polttoaineita väistämättä vielä pitkään käyttävälle raskaalle liikenteelle. Sen sijaan lisätuottoja tulee hakea sieltä, missä niiden haittavaikutukset ovat vähäisimmät, kuten Suomessa alhaista sähköverotusta nostamalla. Suomessa on myös varauduttava EU:n päästökaupan seurauksiin, näistä tärkeimpänä ammattidieselin käyttöönotto.
Suomalaiset ovat Euroopan reunalla sijaitsevana, meriteitse tapahtuvaan tuontiin nojautuvana, ja pitkien etäisyyksien maana jo valmiiksi takamatkalla. Valtion toimenpiteiden ei tule kasvattaa tuota matkaa entisestään. Logistisen kilpailukyvyn turvaaminen on tässä avainasemassa.
Anssi Kujala
Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry:n toimitusjohtaja
