Oy Ford Ab on ollut keskeinen osa maamme autoistumisen ja maatalouden koneistumisen historiaa. Ford on toiminut Suomessa koko itsenäisyyden ajan ja omana yhtiönä vuodesta 1926 alkaen. Tänä aikana on Suomessa myyty noin 844 000 Ford-ajoneuvoa.

Ajat ovat muuttuneet Fordin historian alkuajoista, mutta silti Henry Fordin unelma elää yhä tänäänkin – ”valmistaa autoja, joihin kaikilla on varaa”. Lisäksi Henry Fordin periaatteet ovat yhä Fordin perusta, sillä asiakas on kaiken toiminnan keskipiste.

Suomen ensimmäinen Ford myytiin Stockmannin tavaratalossa jo vuonna 1904. Auton osti silloinen apupappi, myöhemmin rovasti Walter Lampén 5 000 markan kauppahintaan. Auton mukana seurasi ”chauffeuri” Waldemar Bergström. Rovastin autohurjastelu järkytti monia, sillä auto oli todellinen harvinaisuus Suomessa. Vuonna 1911 kokkolalaiset Nybergin veljekset perustivat ensimmäisen Ford-liikkeen Suomeen. Kolme ensimmäistä T-Fordia saapui seuraavana keväänä ja kaupankäynti alkoi.

Fordin maahantuonti Suomeen hoidettiin vuoteen 1925 Tukholmasta ja Kööpenhaminasta käsin. Kysyntä oli kuitenkin niin suurta, että lopulta vuonna 1926 Suomeen perustettiin oma Fordin tytäryhtiö, Ford Motor Company of Finland O/Y. Toimitilat yhtiö vuokrasi Munkkisaaresta. Osakkaina yrityksessä olivat Henry ja hänen poikansa Edsel Ford yhdellä osakkeella kumpikin ja loput osakkeet merkitsi Ford Motor Company, Dearborn. Ford oli ensimmäinen Suomeen perustettu autotehtaan tytäryhtiö.

Kiinnittyminen suomalaiseen yhteiskuntaan alkoi nopeasti. Vuonna 1929 Ford Motor Company tarjosi 40 prosenttia osakkeista suomalaisille sijoittajille. Suomalaisten omistajien osuus nousikin suureksi, ja vuonna 1938 yhtiö listautui ensimmäisenä automaahantuojana pörssiin ja muutti nimensä Oy Ford Ab:ksi. Tältä osin ympyrä sulkeutui vuonna 2000, kun Ford teki lunastustarjouksen suomalaisille vähemmistöosakkaille ja poistui Helsingin Pörssistä 62 vuoden jälkeen.

Suomessa Ford keräsi suurta huomiota alusta alkaen. Suomen ensimmäiset automessut, Ford-paraatit ja Fordson-traktorikaravaanit ja -työnäytökset keräsivät aina suuren määrän katsojia. Fordin myynti Suomessa jatkui suotuisasti suureen talouslamaan asti. Vuonna 1929 alkanut pulakausi vähensi kuitenkin huomattavasti automyyntiä. Fordin pelastukseksi koitui osamaksujärjestelmä, joka helpotti ostopäätöksen tekoa huomattavasti. Sotien välisen ajan Ford piti pintansa ja se pysyi markkinoiden suurimpana automerkkinä Suomessa.

Talvisodan alkaessa marraskuussa 1939 Oy Ford Ab siirtyi Vaasaan. Koska Ford oli ollut maamme johtava automerkki koko sotaa edeltävän ajan, ymmärsi Suomen valtiovalta hyvin Fordin merkityksen maanpuolustukselle – olihan Ford jo ennen sotia luonut koko maan kattavan huolto- ja varaosaverkoston, joka valjastettiin nyt armeijan tarpeisiin.

Vuonna 1940 Ford aloitti ensimmäisenä autojen kokoonpanon Suomessa. Vuosina 1940-1941 koottiin kokoonpanolinjalla 2.532 Ford-kuorma-autoa. Vuoden 1941 jälkeen tuotantoa muutettiin siten, että siirryttiin sarjakorjaamaan joko Suomen armeijan kalustoa tai Neuvostoliitolta sotasaaliina saatuja Ford AA-malleja.

Vanhat toimitilat alkoivat tässä vaiheessa käydä ahtaiksi, joten uusien tilojen rakennustyöt aloitettiin jo vuonna 1943, ja uusi tehdas valmistui toukokuussa 1945 Helsingin Hernesaareen Henry Fordin kadulle, mistä muutettiin Malmille lokakuussa 1997. Nykyisin Oy Ford Ab:n toimitilat ovat lentokentän tuntumassa Vantaalla.

Sodan jälkeen autotuonti pääsi vauhtiin ollen kuitenkin suurimmaksi osaksi kuorma-autoja ja traktoreita – molemmat elintärkeitä maan jälleenrakennuksen kannalta. Henkilöautot olivat sodan jälkeen kortilla, mutta vuonna 1945 Ford sai tuontilisenssin kahdelle Ford Prefectille ja vuonna 1946 peräti 34 Prefectille. Samana vuonna saapuivat myös ensimmäiset laivat Fordin omaan laituriin auto- ja varaosalasteineen. Oy Ford Ab oli jälleen valmis kohtaamaan uuden aikakauden haasteet. Kautta aikojen suurin Ford-myyntivuosi on ollut vuosi 1969, jolloin meni kaupaksi yli 20.000 Ford-ajoneuvoa. Vuonna 1999 päästiin lähelle tätä lukemaa yli 17.000 kappaleen myynnillä. Kaiken kaikkiaan Suomeen tuotujen Ford-ajoneuvojen määrä on noin 844 000 kappaletta. Lukuun on laskettu niin henkilö-, tavara- ja kuorma-autot sekä traktorit, joiden edustuksesta Oy Ford Ab luopui 1990-luvun alussa.

Ford on aikojen saatossa ollut tekninen edelläkävijä, ja sen lukuisista teknisistä innovaatioista on tullut alan standardeja. 1980-luvun puolivälissä suomalaiset autoilijat saivat nauttia lukkiutumattomista ABS-jarruista. Tuolloin Ford Scorpio oli ensimmäinen sarjavalmisteinen auto, jossa ne olivat vakiona.

Vuonna 2010 esitelty EcoBoost-bensiinimoottori on nykyisin käytössä niin Fordin henkilöautoissa kuin hyötyajoneuvoissa. Polttoainetehokas ja matalapäästöinen EcoBoost 1.0 on valittu kolmesti vuoden moottoriksi. Vaihteistopuolella kehitys on johtanut siihen, että yhä useampi Ford on varustettu automaattivaihteistolla. Älykäs AWD-nelivetojärjestelmä on tullut viimeisen vuoden aikana saataville useampiin henkilöautomalleihin ja se on tänä vuonna saatavana Kugaan, Mondeoon, S-MAXiin, Galaxyyn sekä Egdeen. Lisäksi uusi Ford Focus RS on varustettu Performance AWD-järjestelmällä ja AWD on saatavana myös Ford Transitiin.

50 vuoden odotuksen jälkeen Ford Mustang saapui vihdoin Eurooppaan. Se on herättänyt suurta kiinnostusta ja innostusta, onhan kyseessä Ford-ikoni. Ford Vignale -mallisto vie Fordin henkilöautot uudelle tasolle. Ylellisiä Vignale-malleja ovat Mondeo Vignale ja Geneven autonäyttelyssä esitellyt S-MAX Vignale, Kuga Vignale ja Edge Vignale. Vignale-malliston autot myydään erityisissä FordStore-liikkeissä, joita on Suomessakin jo kaksi: FordStore Laakkonen Herttoniemi Helsingissä ja FordStore Levoranta Sastamalassa.

Viimeisen kolmen vuoden aikana täysin uudistunut Ford Transit -mallisto on siivittänyt pakettiautojen myynnin hienoon kasvuun. Tammi-maaliskuussa Ford oli Suomen rekisteröidyin pakettiautomerkki 25 prosentin markkinaosuudella.

Ford on kärkiyrityksiä älykkään liikkumisen kehitystyössä. Se on tuonut markkinoille useita puoliautomaattisia, kuljettajaa avustavia teknologioita, kuten kaistavahdin ja erilaisia pysäköintiä helpottavia toimintoja. Yhdysvalloissa testataan ensimmäisiä itseohjautuvia autoja.

Ford ei ole ainoastaan saavuttanut suosiota ja mainetta traktorien ja henkilöautojen markkinoilla, vaan myös autourheilun parissa. Jo 1920-luvulta alkaen Ford oli Suomen kilpa-autoilun johtavia merkkejä ja rata-autoilussa se oli ajoittain ylivoimainen ykkönen. Suomalaiset rallitähdet, kuten Timo Mäkinen, Ari Vatanen, Hannu Mikkola ja Tommi Mäkinen, ovat tuoneet oman lisänsä Fordin menestykseen. 2000-luvun Ford-kilpureiden kuljettajia ovat olleet Marcus Grönholm, Mikko Hirvonen ja Jari-Matti Latvala. Ford oli useana vuonna Suomen rallin MM-osakilpailun yhteistyökumppani. Ford luopui tehdastallipaikasta rallin MM-sarjassa kauden 2012 lopussa. Ford tekee tänä vuonna paluun perinteikkääseen LeMansin 24 tunnin kisaan neljällä Ford GT -kilpa-autolla ja on mukana tehdastallina rallycrossin MM-sarjassa.

Suomessa Ford-verkostossa on 23 yrittäjää ja 23 valtuutettua jälleenmyyjää sekä näiden lisäksi 23 valtuutettua korjaamo- ja varaosapistettä. Oy Ford Ab:n rooli on puhtaasti jakelutien kehittäminen ja tukeminen sekä Ford-brändin rakentaminen.

Fordin menneisyys Suomessa on ollut tapahtumarikas ja Ford on antanut oman vahvan panoksensa Suomen historiaan. 90 vuoden matka on takana ja vielä monen monta värikästä vuotta yhä edessäpäin.

Suomen Fordin virallisena perustamispäivänä on pidetty 10.4.1926 vaikkakin yhtiö merkittiin kaupparekisteriin muutamaa päivää aiemmin eli 13.4.1926.

Suomen Fordin toimitusjohtajat kautta aikain:

1926 – 1936 Otto Bröndum

1936 – 1956 Magnus Rydman

1957 – 1957 Stig Östenson

1957 – 1958 K. Grigorkoff

1958 – 1973 Stig Östenson

1973 – 1988 Harri Palojärvi

1988 – 1998 Pekka Leander

1998 – 2005 Kaj Dahlman

2005 – Hannu Pärssinen