Koronapandemian pitkittyessä henkilöstön terveysturvallisuudesta huolehtiminen korostui luotsauksen kansainvälisessä toimintaympäristössä. Huolellisella suojautumisella, aktiivisella vuoropuhelulla ja kertyneellä kokemuksella pystyimme osaltamme varmistamaan Suomen ulkomaankaupan jatkumisen myös koronakriisin keskellä. Taloudellisesti vuosi oli vaikea, kun alusliikenteen määrä pysyi jo toista vuotta peräkkäin normaalia alhaisemmalla tasolla.

Eristykset ja karanteenit haastoivat Finnpilotin henkilöstöresurssia erityisesti vuoden lopulla. Valtakunnallisena toimijana pystyimme paikkaamaan paikallisia henkilöstövajeita luotsiasemien välisin siirroin. Poikkeustilanteessakin olemme pitäneet luotsauspalvelun saatavuutta ykkösprioriteettinamme, turvallisuuden lisäksi. Nämä kaksi tekijää ovat tutkimusten mukaan myös asiakkaidemme tärkeysjärjestyksen kärjessä. Ajoittaisista resurssihaasteista huolimatta luotsauspalvelun saatavuus säilyi normaalilla tasolla koko vuoden ajan.

Liiketoiminnallisesti vaikea vuosi

Suomen ulkomaankaupan vienti- ja tuontimäärien kehitys vaikutti merkittävästi alusliikenteeseen ja luotsausmääriin. Rannikon luotsausten kappalemäärässä laskua edellisvuoteen oli 1,9 %. Saimaan alueen luotsausmäärissä nähtiin edellisvuoteen verrattuna 5,3 % kasvu.

Risteilyliikenne oli edelleen hiljaista koronapandemian lähes pysäytettyä matkustamisen. Liikennemääriämme verottivat lisäksi teollisuuslaitosten määräaikaishuolloista aiheutuneet tuotantokatkokset sekä Nesteen Naantalin-jalostamon sulkeminen alkuvuodesta. Jalostamon sul­kemisen myötä Finnpilotissa käytiin Saaristomerellä 16:ta työn­tekijää koskeneet YT-neuvottelut. Neuvottelujen lopputuloksena Saaristomeren liikennemäärien vähenemiseen saatiin vastattua Saaristomeren ja Selkämeren sisäisin resurssijärjestelyin.

Kulujen osalta toimintaa rasitti polttoaineiden erittäin voima­kas hintojen nousu. Vuoden aikana säästöjä haettiin investointien priorisoinnilla sekä operatiivisten kulujen karsimisella. Kaksivuo­tisen koronapandemian aikana olemme pystyneet leikkaamaan kulujamme yhteensä yli puoli miljoonaa euroa.

Luotsausmaksuja korotettiin vuodelle 2021 keskimäärin 3 %. Korotus toteutettiin luotsauksen perusmaksua korottamalla. Kansainvälisessä hintavertailussa Finnpilotin luotsauspalvelut ovat edelleen edullisia.

Finnpilotin liikevaihto oli 35,2 miljoonaa euroa (v. 2020: 35,8 milj. euroa). Liiketulos oli 1,2 miljoonaa euroa tappiollinen (2020: -0,6 milj. euroa).

Rakensimme ensimmäisen vastuullisuusohjelmamme

Johdamme vastuullisuuttamme viiden teeman kautta: turvallisuus, ympäristö, henkilöstö, asiakkaat ja yhteiskunta. Vastuullisuuden kehittämisessä ja johtamisessa otettiin uuden vastuullisuusohjelman muodossa määrätietoinen askel kohti entistä järjestelmällisempää suunnittelua ja seurantaa. Vastuullisuusohjel­massa määriteltiin jokaiselle vastuullisuuden osa-alueelle tavoitteet, sisällön sekä mittarit, joilla onnistumista mitataan. Ohjelman avulla pystymme johtamaan vastuullisuustyötämme entistäkin suunnitelmallisemmin.

Vastuullisuusohjelmassa asetimme itsellemme myös päästövähennystavoitteen. Liikenne- ja viestintäministeriön johtaman fossiilittoman liikenteen työryhmän lokakuussa 2020 antamien suositusten mukaisesti tavoitteenamme on vähentää kokonaispäästöjemme absoluuttista määrää 50 % vuoteen 2030 mennessä.

Kehitimme turvallisuutta monella rintamalla

Turvallisuus on ensisijaista Finnpilotin kaikessa toiminnassa. Vuonna 2021 kiinnitimme erityisesti huomiota leidareiden (luotsitikkaiden) turvallisuuteen sekä kiipeilyturvallisuuteen. Luotsien havainnoista johdettujen toimenpi­teiden perusteella saatiin aikaan merkittäviä parannuksia alusten leidariturvallisuuteen. Kiipeilyturvallisuudessa otimme merkittävän edistysaskeleen, kun kypärän käyttö luotsin otto- ja jättötilanteissa liitettiin osaksi varusteohjettamme. Henkilöstö osallistui prosessiin aktiivisesti.

Etäluotsaushankkeet etenivät, kyberturvallisuuden rooli yhä tärkeämpi

Luomme merenkulun tulevaisuutta yhdessä teknologia- ja meriteollisuuden, tutkimusorganisaatioiden, varustamojen ja viranomaisten kanssa. Finnpilotin roolina hankkeissa on tuoda mukaan merenkulun ja luotsauksen asiantuntijuutta ja erityisesti näkemyksiä siitä, miten etäluotsausta voitaisiin tulevaisuudessa turvallisesti toteuttaa. Etäluotsauksen kehitys on osa voimassa olevaa hallitusohjelmaa ja sen kehitystyötä tehdään luotsaustoiminnan nykyi­set tarpeet huomioiden ja niihin parannusta hakien. Vuosikertomuksestamme voit lukea lisää digihankkeista ja projekteista, joissa Finnpilot on mukana.

Luotsausprosessin digitalisoituessa kyberturvallisuuden merkitys korostuu. Valtio-omistaja julkisti vuonna 2021 kyberturvallisuuden kehittämisohjelman, jonka tavoitteena on tuottaa kasvua ja parantaa digitaalisen yhteiskunnan kestävyyttä. Osana riskienhallintaa kehitämme jatkuvasti tietoturvaamme varautuen reagoimaan nopeasti mahdollisiin kyberturvallisuusuhkiin. Vuonna 2021 toteutimme kyberturvallisuuteen liittyvän ulkoisen auditoinnin sekä päivitimme tietoturvaan ja tietosuojaan liittyvää dokumentaatiota ja ohjeistuksiamme.

Finnpilotin vuosikertomukseen, hallituksen toimintakertomukseen ja tilipäätökseen voit tutustua täällä:

FINNPILOT VUOSIKERTOMUS 2021 >>

Luotsaus on tärkeä osa Suomen ulkomaankaupan kulje­tusketjua ja huoltovarmuutta. Luotsauksella varmistetaan merenkulun turvallisuus ja sujuvuus maamme karikkoi­silla väylillä. Suomen kapeilla saaristoväylillä luotsauksen tuottama turvallisuuslisä on ratkaiseva onnettomuuksien ennaltaehkäisemisessä.

Suomessa luotsauspalvelusta vastaa valtion erityistehtä­väyhtiö Finnpilot Pilotage Oy, jonka tehtävänä on huoleh­tia luotsauslain mukaisten luotsauspalvelujen tarjonnasta sekä muista luotsauslaissa säädetyistä luotsaukseen liit­tyvistä tehtävistä ja velvollisuuksista Suomen meriranni­kolla sekä Saimaalla. Luotsaustoiminnan järjestämisestä ja valtakunnallisen palveluverkoston ylläpitämisestä syn­tyvät kustannukset katetaan luotsausmaksuilla, Saimaan alueen luotsaustoimintaan myönnettävää tukea lukuun ottamatta.