Finavia on tänä keväänä ja alkukesästä käynyt neuvotteluja Enontekiön kunnan ja matkailutoimijoiden kanssa löytääkseen vaihtoehtoja Enontekiön lentoaseman toiminnan jatkamiseksi. Ratkaisua ei kuitenkaan ole vielä löytynyt.
- Olemme tilanteessa, jossa lentoaseman infrastruktuuri on elinkaarensa lopussa ja samaan aikaan emme pysty investoimaan sen peruskorjaukseen. Kiitotien ja terminaalin käyttäminen on palveluiden laadun ja riskienhallinnan näkökulmasta kriittistä, sanoo Finavian verkostoliiketoiminnan johtaja Jani Jolkkonen.
Enontekiön lentoasemaa ei voi näillä näkymin avata ensi talveksi, sillä kiitotien kunto ja terminaalipalvelut eivät täytä Finavian kaupalliselle lentoliikenteelle asettamaa laatutasoa.
Finavia on yhdessä sidosryhmien kanssa pohtinut ratkaisua, jolla Enontekiön alueen saavutettavuus voitaisiin varmistaa. Investointitarve on kuitenkin niin iso, että yhteisistä ponnisteluista huolimatta keinoa peruskorjausinvestoinnin toteuttamiseksi ei ole löytynyt.
- Keskusteluissa on tähän mennessä löytynyt vain osittaisia vaihtoehtoja, eikä Enontekiön lentoasemaa koskevaa isoa haastetta ole pystytty kokonaan ratkaisemaan. Jatkamme mielellämme neuvotteluja ja yritämme löytää ratkaisun syksyn aikana, Jolkkonen toteaa.
Finavia on viime vuonna investoinut voimakkaasti Lapin lentoasemien ja Helsinki-Vantaan kehittämiseen sekä tehnyt mittavia peruskorjauksia useilla maakuntakentillä.
Jolkkosen mukaan Enontekiön lentoaseman tilanne on jo pitkään ollut vaikea, sillä se on yksi vähäliikenteisimmistä lentokentistä ja säännöllinen reittiliikenne on päättynyt kaksi vuotta sitten. Sesonkiluonteinen ja ilman säännöllisiä aikatauluja toimiva charter-liikenne ei takaa lentoasemalle riittävää matkustajavirtaa investointien tekemiseksi.
Lentojen kysynnän ja tarjonnan hiipuminen on asettanut kentän talouden ja toimintaedellytykset hyvin vaikeaan tilanteeseen.
- Tarkastelemme lentokenttäverkostomme kehittämistä monien eri kriteerien perusteella, muun muassa saavutettavuuden ja asiakastarpeiden näkökulmasta. Lentoasemainvestoinnit ovat kuitenkin isoja ja kalliita, joten myös taloudellisilla tekijöillä on aina päätöksenteoksessa merkitystä. Muun muassa Lapin lentoasemien ja Helsinki-Vantaan kehittämisinvestointien myötä yhtiöllämme on jo nyt isot velat, ja tulorahoituksen tilannetta heikentävät maailman talouden yleisten kehitysnäkymien heikentyminen ja koronavirus, hän sanoo.
Taustaa Enontekiön lentoaseman tilanteesta
Enontekiön lentoaseman kiitotie ja terminaalirakennukset ovat elinkaarensa lopussa. Niiden käyttäminen alkaa lentoturvallisuussyistä olla kriittistä. Enontekiön lentoaseman vaatimat peruskorjausinvestoinnit voivat nousta jopa 15 miljoonaa euroon.
Lentoaseman matkustajamäärät ovat parin viimeisen vuoden aikana yltäneet 25 000:een, ja viime vuonna 28 000:een, mikä oli noin kaksi prosenttia Lapin lentolentoasemien matkustajamäärästä. Enontekiön lentoasema on ollut yksi Suomen pienimmistä lentokentistä.
Enontekiön lentoliikenne on keskittynyt valtaosin muutamalle talvikuukaudelle, ja lentoasema on ollut suljettuna suurimman osan vuodesta. Säännöllisen lentoliikenteen päätyttyä vuonna 2018 ei peruskorjausinvestointiin ole edellytyksiä.
Finavialla on takanaan mittava 55 miljoonan euron Lapin lentoasemien kehitysohjelma, johon tänä vuonna tehdään vielä lisäinvestointi Kittilän lentoaseman osalta. Kehitysohjelmalla parannetaan Lapin elinkeinoelämän ja matkailun tarvitsemaa infrastruktuuria. Lisäksi parhaillaan käynnissä on Helsinki-Vantaan lentoaseman laajentaminen yli miljardilla eurolla. Molempien investointiohjelmien tavoitteena on parantaa suomalaisten yhteyksiä ympäri maailmaa ja pitää huolta Suomen saavutettavuudesta myös matkailun näkökulmasta.
