Bussiliikenteen edelleenkehittäminen edellyttää vielä ajoneuvojen lisäksi energian, infrastruktuurin, datan, liikennöinnin ja rahoituksen yhteensovittamista. Tämä nousi keskeiseksi johtopäätökseksi Madridin FIAA-linja-autonäyttelyn yhteydessä järjestetyssä Global Mobility Call Corner -tapahtumassa.

Neljä tuntia kestäneessä tilaisuudessa tarkasteltiin bussiliikenteen kehittämistä muuttuvien liikkumistarpeiden näkökulmasta. Mukana oli julkishallinnon, liikennöitsijöiden, ajoneuvovalmistajien sekä energia- ja teknologiayritysten edustajia.

Global Mobility Callin ja FIAA:n tavoitteena on viedä keskustelua käytäntöön neljän pilottihankkeen avulla.

Keskustelun lähtökohtana oli, ettei bussia voida tarkastella pelkästään ajoneuvona. Sen mahdollisuudet yhdistää alueita, parantaa työpaikkojen, koulutuksen ja terveyspalvelujen saavutettavuutta, vähentää liikenteen päästöjä ja tarjota vaihtoehto henkilöautolle riippuvat koko liikennejärjestelmän toimivuudesta.

Tähän kokonaisuuteen kuuluvat muun muassa liikennepalvelut, infrastruktuuri, energia, data ja matkustajakokemus.

Neljä keskeistä kehityskohdetta

Keskustelussa bussin joustavuus nähtiin yhtenä liikennemuodon tärkeimmistä vahvuuksista. Joustavuuden rinnalle tarvitaan kuitenkin liikenteellistä etusijaa, tarkempaa suunnittelua, sähköistymiseen soveltuvaa infrastruktuuria sekä datan hyödyntämistä kysynnän ennakoinnissa.

Myös matkustajakokemuksen merkitystä korostettiin. Reaaliaikainen informaatio, maksamisen helppous ja palvelun luotettavuus vaikuttavat siihen, kuinka houkuttelevana joukkoliikenne koetaan.

Keskusteluissa tunnistettiin neljä keskeistä kehityskohdetta:

- Palvelut ja kattavuus: liikenneverkon kattavuuden parantaminen vuorotiheydestä tinkimättä, eri liikennemuotojen yhdistäminen sekä kutsuohjattujen palvelujen kehittäminen harvemmin asutuilla alueilla.
- Hiilestä irtautuminen: sähköistymistä tulisi tarkastella kokonaisuutena, johon kuuluvat ajoneuvot, latausinfrastruktuuri, sähköverkko, rahoitus, koulutus ja liikennöinti.
- Data ja tekoäly: reaaliaikaista tietoa voidaan käyttää kysynnän ennakointiin, kaluston käytön optimointiin ja palvelujen mukauttamiseen. Tekoälymallien pitäisi samalla olla luotettavia ja niiden toiminnan selitettävissä.
- Luottamus: turvallisuutta, esteettömyyttä, matkustajainformaatiota ja palvelujen helppokäyttöisyyttä tulisi kehittää matkustamisen sujuvoittamiseksi.

Neljä pilottihanketta jatkokehitykseen

Tilaisuuden neljä työryhmää laativat ehdotuksia, joiden pohjalta keskustelussa tunnistettuja ratkaisuja voidaan kokeilla käytännössä.

Yhdessä pilotissa suunniteltaisiin älykkäillä pysäkeillä ja kutsuohjatulla liikenteellä varustettu reitti alueelle, jolla on saavutettavuusongelmia.

Toisessa pilotissa suunniteltaisiin liikennöinnin sähköistäminen kokonaisuutena ja siten, että järjestelmää voidaan myöhemmin laajentaa.

Kolmantena ehdotuksena on digitaalinen kaksonen, johon koottaisiin ja standardoitaisiin bussien tuottamaa dataa.

Neljännessä hankkeessa hyödynnettäisiin verkkoon kytkettyjä busseja liikenteen riskipaikkojen tunnistamiseen. Kerätyn tiedon perusteella voitaisiin tämän jälkeen tehdä muutoksia kaupunki-infrastruktuuriin.

Keskusteluissa nousi esille myös tarve vähentää hallinnollisia ja teknologisia esteitä, parantaa hallinnon eri tasojen välistä yhteistyötä sekä vahvistaa julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksia.

Pilottien ja keskustelujen tuloksia on tarkoitus jatkokehittää Global Mobility Callin verkostossa.

Kuusi viestiä bussialan kehittämiseen

Tilaisuudessa kiteytettiin kuusi keskeistä näkökohtaa bussiliikenteen tulevaisuudesta.

Ensinnäkin sähköistymistä pitäisi arvioida kokonaisuutena, jossa ajoneuvo, energia, lataaminen, sähköverkko, rahoitus ja liikennöinti muodostavat yhden järjestelmän.

Teknologisen muutoksen ei myöskään pitäisi heikentää matkustajille tarjottavaa palvelua. Esimerkiksi sähköbussien toimintamatka ja lataaminen on suunniteltava liikennöinnin tarpeiden mukaan.

Bussiliikenteen nopeus ja etuudet muuhun liikenteeseen nähden ovat puolestaan olennaisia, jotta joukkoliikenne pystyy kilpailemaan henkilöauton kanssa.

Tekoälyn käytössä pitäisi siirtyä kokeiluhankkeista kohti tarkkoja, selitettäviä ja laajasti hyödynnettäviä ratkaisuja liikennöinnissä.

Kasvavan datamäärän hyödyntäminen edellyttää lisäksi standardointia, järjestelmien yhteentoimivuutta ja kyberturvallisuutta.

Verkkoon kytkettyjä busseja voidaan samalla hyödyntää liikkuvina tiedonkeruualustoina, joiden tuottamaa dataa voidaan käyttää liikenneturvallisuuden ja kaupunki-infrastruktuurin kehittämiseen.