EU-puheenjohtajamaa Tšekki järjestää epävirallisen EU:n liikenneministerikokouksen Prahassa 20.-21.10. Suomea kokouksessa edustaa liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka. Kyseessä on epävirallinen ministerikokous, jossa ei tehdä päätöksiä.
Ministerit keskustelevat kahdesta teemasta: suurnopeusrataverkon ja kansainvälisten ratayhteyksien kehittämisestä sekä Euroopan rautateiden ajankohtaisista haasteista.
Suomi tukee toimia, joiden avulla liikenteestä tehdään aidosti yhteen toimiva, kestävä ja älykäs järjestelmä. Kun liikennemuotoja voidaan yhdistellä aiempaa sujuvammin matkaketjuiksi, tarjoaa se uusia mahdollisuuksia myös rajat ylittävään liikenteeseen. Euroopan komissiolta on alustavan tiedon mukaan tulossa ehdotus multimodaalisista digitaalisista liikkuvuuspalveluista ensi vuonna.
EU:n kestävän ja älykkään liikkuvuuden strategiassa esitetään kunnianhimoisia tavoitteita suurnopeusrautatieliikenteen matkustajamäärän lisäämiseksi: kaksinkertaistaminen vuoteen 2030 mennessä ja kolminkertaistaminen vuoteen 2050 mennessä. Suurnopeusrautateiden kehittäminen on tärkeä tavoite myös Euroopan laajuisen TEN-T-liikenneverkon kehittämisessä, johon liittyvää sääntelyä uudistetaan parhaillaan.
– Nopeat rautatieyhteydet ovat tärkeitä Euroopalle, kun tähtäämme ilmastoystävälliseen liikenteeseen. Suomen sijainti Euroopan raideliikenteen kartalla eroaa Keski-Euroopasta. Venäjän hyökkäyssodan takia on entistä tärkeämpää, että EU:n sääntelyssä huomioidaan Suomen satamaverkon rooli myös huoltovarmuusnäkökulmasta. Samoin yhteyksiä Suomesta Ruotsiin ja Pohjois-Norjaan on kehitettävä, toteaa liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka.
Komissio ehdotti heinäkuussa TEN-T-verkon raideleveyden yhtenäistämistä. Ehdotuksen mukaan uudet TEN-T-verkon raideyhteydet tulisi rakentaa eurooppalaisen standardin (1435 mm) leveyteen. Olemassa olevan TEN-T-rataverkon osalta tulisi suunnitella eurooppalaiseen raideleveyteen siirtymistä lukuun ottamatta niitä TEN-T-verkon osia, joilla yhtenäistäminen ei ole hyöty-kustannussyistä perusteltua. Suomen raideleveys on 1 524 millimetriä.
– Neuvottelut raideleveyden osalta ovat menossa Suomen kannalta hyvään suuntaan, ja olen luottavainen sen suhteen, että kansallinen päätösvalta asiassa säilyy, sanoo ministeri Harakka.
Uudessa TEN-T-asetuksessa tulisi huomioida Suomen kansalliset erityispiirteet. Suomi on jatkanut aktiivista vaikuttamista sen puolesta, että Suomen nykyiset kattavaan verkkoon kuuluvat satamat säilyttävät asemansa TEN-T-verkolla. Suomi pitää tärkeänä, että ydin- ja kattavaa verkkoa voitaisiin laajentaa Suomessa satamien osalta komission joulukuussa 2021 tekemään ehdotukseen verrattuna. TEN-T-asetuksen käsittely jatkuu EU:n neuvostossa syksyllä. Uudistettu asetus tulisi voimaan arviolta vuoden 2024 alusta.
