Euroopan autovalmistajien yhdistys (ACEA) on laatinut tiekartan autonomisen liikenteen edistämistoimenpiteistä EU:ssa. Lainsäädännön lisäksi autonominen liikenne edellyttää merkittäviä investointeja fyysiseen ja digitaaliseen liikenneinfrastruktuuriin. Autonomisen liikenteen kehittäminen edellyttää jo lähivuosina verkottuneiden ajoneuvojen, älykkään infran ja tietojärjestelmien laajamittaista ja rajat ylittävää testaamista todellisissa liikenneolosuhteissa.

Autonomisessa ajamisessa on eri tasoja alkaen tekniikasta, joka auttaa kuljettajia auton ohjauksessa ja nopeuden hallinnassa. Ylimmällä tasolla eli täysin autonomisessa liikenteessä automatiikka korvaa kokonaan ihmisen kuljettajana. Täysin autonominen auto on varustettu tekniikalla, jonka avulla se voi ymmärtää ja tulkita ympäristöään ja hallita autoa ja reagoida liikennetilanteisiin itsenäisesti ilman kuljettajaa.

Kuljettajaa avustavat järjestelmät ovat jo arkipäivää

Toisin kuin usein mielletään, monet kuljettajaa avustavat järjestelmät ovat jo arkipäivää. Avustavat toiminnot suosittelevat kuljettajalle toimia tai tukevat kuljettajan itse tekemiä havaintoja. Tällainen toiminto on esimerkiksi kuolleen kulman varoitin.

Edistyneet aktiiviset turvajärjestelmät puuttuvat ajamiseen automaattisesti ja ne toimivat nopeammin ja luotettavammin kuin ihminen kuljettajana. Esimerkkejä aktiivisista järjestelmistä ovat muun muassa automaattinen hätäjarrutus ja erilaiset kaistanpidon järjestelmät. Uusi, vuosina 2021–2025 voimaan astuva turvallisuusasetus tuo pakollisina varusteina uusiin ensirekisteröitäviin autoihin monia kuljettajaa aktiivisesti avustavia järjestelmiä.

Täysin autonomiseen liikenteeseen vielä matkaa

”Liikenteen sähköistyminen ja autonomisten autojen kehitystyö ovat tämän vuosikymmenen aikana yli kaksinkertaistaneet eurooppalaisen autoteollisuuden vuosittaiset tutkimus- ja kehitysinvestoinnit noin 60 miljardiin euroon”, sanoo Autotuojat ja -teollisuus ry:n toimitusjohtaja Tero Kallio.

”Tästä huolimatta matka täysin autonomiseen liikenteeseen on vielä pitkä, sillä mitä syvemmälle kohti täydellistä autonomiaa kehitystyössä sukellamme, sitä enemmän uusia, ratkaisua vaativia haasteita insinöörit ja lainsäätäjät havaitsevat. Mielikuvan maalaaminen sellaisesta, jo lähivuosina markkinoille tulevasta edullisesta perheautosta, jossa kuljettaja voi siirtyä matkustajaksi, kertoo asiantuntemattomuudesta”, Kallio muistuttaa.

Lisäksi Suomen kannalta haasteena on infrastruktuurin laajuus. Autonominen liikenne asettaa paljon vaatimuksia infran ominaisuuksille, muun muassa liikenteen ohjaukselle, liikennemerkeille ja tiemerkinnöille sekä kunnossapidolle.

Ajoneuvojen keskinäinen verkottuminen tuo mukanaan myös tietoturvallisuuteen liittyviä haasteita. Jatkossa auto on verkottunut samalla tavoin kuin nykypäivän mobiililaitteet – ja enemmänkin. Siksi onkin tärkeää, että autosta, siihen verkottuneista mobiililaitteista ja liikenteestä kerättävien tietojen hallintaa ja käyttöä säädellään siten, ettei auton käyttäjän tietoturvallisuus vaarannu.