Tulevaisuus on Super

Liikenne- ja viestintäministeriö on julkaissut tilaamansa selvityksen Euroopan komission 55-valmiuspaketin tieliikenteen ehdotusten kustannusvaikutuksista. Selvityksessä arvioitiin valmiuspaketin säädösehdotusten vaikutuksia tieliikenteen polttoainekustannuksiin Suomessa vuoteen 2030 mennessä. Selvitys on osa 55-valmiuspaketin kansallisen käsittelyn valmistelua.

Selvityksen laskelmat on laadittu sellaisten taustaennusteiden pohjalle, joissa ei ole otettu huomioon 24.2.2022 alkanutta Venäjän hyökkäystä Ukrainaan eikä sitä edeltävää polttoaineiden hintojen nousua.

Ennusteisiin kohdistuu siten epävarmuustekijöitä.

Tarkastelun kohteina suoraan liikennepolttoaineen hintaan vaikuttavat aloitteet

Selvitys on rajattu 55-valmiuspaketin aloitteisiin, joilla olisi toteutuessaan suora vaikutus tieliikenteessä käytettävän bensiinin, etanolin, dieselin ja kaasun hintoihin. Selvityksessä arvioitiin, miten ehdotukset uudesta tieliikenteen päästökaupasta sekä polttoaineiden valmisteverojen muutoksista vaikuttaisivat Suomessa tieliikenteen polttonesteiden kuluttajahintoihin ja polttomoottorikäyttöisten autojen käyttökustannuksiin vuonna 2030.

Sekä tieliikenteen päästökaupan että energiaverodirektiivin uudistamisen vaikutuksiin liittyy epävarmuuksia. Päästökaupassa päästöoikeudelle markkinoilla määrittyvästä hinnasta voidaan esittää vain valistuneita arvauksia. Selvityksessä arvioinnit tehtiin hiilidioksiditonnin päästöoikeuden hinnoilla 50, 100 ja 150 euroa.

Noin 50 euron päästöoikeuden hinta on komission vaikutusarvioissa käytetty hinta. Nyt tehdyn selvityksen mukaan päästökaupan laajentaminen tieliikenteeseen nostaisi bensiinin sekoitehintaa tällä päästöoikeuden hinnalla 16 senttiä litralta ja dieselin sekoitehintaa 11 senttiä litralta.

Tällöin henkilöauton vuotuiset käyttökustannukset kasvaisivat keskimäärin 113 euroa, pakettiauton 133 euroa, linja-auton 1 855 euroa, kuorma-auton ilman perävaunua 314 euroa ja perävaunullisen kuorma-auton 3 643 euroa. Korkeammilla päästöoikeuden hinnoilla myös kustannukset kasvaisivat. Yrityskäytössä polttoainekustannuksiin sisältyvä arvonlisävero on vähennyskelpoinen, jolloin välitön kustannusvaikutus on noin 19 prosenttia esitettyä pienempi.

Komission esittämä energiaverodirektiivin uudistus ei suoraan velvoittaisi Suomea kiristämään liikenteen polttoaineiden verotusta, mutta sillä olisi vaikutuksia bensiinin ja dieselin verotasoihin.Selvityksessä käytettyjen skenaarioiden tapauksessa päästökaupan ja valmisteverojen muutokset yhdessä vaikuttaisivat bensiinin sekoitehintaan 0–43 senttiä litralta ja dieselin sekoitehintaan 14–39 senttiä litralta. Verotusta koskevan esityksen toteutuminen on kuitenkin epävarmaa ja sen kansallinen toimeenpanon tapa voitaisiin valita myös toiseksi kuin selvityksessä käytetyissä skenaarioissa.

Selvityksen liikenne- ja viestintäministeriölle teki Ramboll Finland Oy.

Mitä seuraavaksi?

Sekä Euroopan unionin neuvosto että Euroopan parlamentti ovat muodostaneet kantansa päästökaupasta kesällä 2022. Nyt ovat käynnissä niin sanotut trilogineuvottelut, joissa haetaan yhteistä näkemystä ehdotuksen lopullisesta sisällöstä jäsenmaiden, parlamentin ja komission välillä. Päästökaupan alkamisesta on mahdollista päästä sopuun aikaisintaan vuoden 2022 loppuun mennessä, todennäköisimmin myöhemmin. Päästökauppa alkaisi aikaisintaan vuonna 2026.

Tämän hetkisen tiedon mukaanenergiaverodirektiivin uudistamista koskevat neuvottelut kestäisivät vuoden 2023 puolelle. Energiaverodirektiivin uudistaminen ja liikenteen polttoaineita koskevien veromuutosten toteutuminen on epävarmaa. Veroasiat tulee EU:ssa päättää yksimielisesti. Suomen kanta on, ettei komission esityksen mukaista bensiinin ja dieselin verotasojen yhtenäistämistä tulisi toteuttaa.