Euroopan unionin on vähennettävä hiilidioksidipäästöjään ja säilytettävä teollisuutensa. Onko ratkaisu ostaa eurooppalaisia tuotteita? Kritiikkiä on tullut muun muassa Saksasta. Nyt on esitetty ehdotus, joka sisältää muun muassa sähköajoneuvoja.
Huolimatta Saksasta tulleesta kritikasta Euroopan komissio jatkaa “Made in Europe” -vaatimusten toteuttamista julkisissa hankinnoissa. EU:n jäsenvaltioiden tulisi tulevaisuudessa käyttää julkisia varoja teräkseen, sementtiin, alumiiniin, puhtaisiin teknologioihin (“clean tech”), sähköajoneuvoihin ja plug-in-hybrideihin vain, jos tuotteet ovat “Made in Europe”.
EU:n teollisuuskomissaari Stéphane Séjourné esitteli vastaavan ehdotuksen laiksi teollisuuden tukemiseksi. Ennen kuin se toteutetaan, Euroopan jäsenvaltioiden ja parlamentin on hyväksyttävä se. Erityisesti siitä, millä ehdoilla tuotteet voidaan luokitella “eurooppalaisiksi”, on käyty keskustelua jo kuukausien ajan.
Liittokansleri Friedrich Merz haluaa, toisin kuin Ranskan presidentti Emmanuel Macron, että eurooppalaisia etuja otetaan huomioon vain viimeisenä keinona kriittisillä ja strategisilla aloilla sekä EU:n kauppakumppaneiden kohdalla. Keskeinen kysymys on: mitä “Made in Europe” oikein tarkoittaa?
Alumiini, saastuttamattomat teknologiat, sähköajoneuvot ja niiden osat, sekä muut kriittiset raaka-aineet ja tuotteet, joita tarvitaan kestävän kehityksen ja vihreän siirtymän edistämiseksi. Näiden markkinoiden osalta Euroopan komissio haluaa varmistaa, että julkiset varat käytetään ensisijaisesti eurooppalaisten tuotteiden ja palveluiden tukemiseen, mutta myös muiden maiden tuotteet ovat mahdollisia, mikäli niiltä edellytetään vastavuoroista sitoutumista ja velvollisuuksien täyttämistä.
Tämä ehdotus heijastaa EU:n pyrkimystä vahvistaa omia teollisia kykyjään ja vähentää riippuvuutta kolmansista maista, samalla kun se houkuttelee investointeja ja innovaatioita sen strategisesti tärkeille aloille. Keskustelut näistä vaatimuksista ja kriteereistä, sekä mitä ne tarkalleen ottaen tarkoittavat käytännössä, ovat edelleen käynnissä ja herättävät erilaisia näkemyksiä jäsenvaltioiden keskuudessa.
Alumiini, puhdas teknologia, osatuotanto
Säännöt koskevat myös sähköajoneuvoja, plug-in-hybridejä ja niissä käytettäviä akkuja. Ajoneuvojen on oltava koottu EU:ssa. Lisäksi asetetaan vaatimuksia kahdessa vaiheessa:
1. Kuusi kuukautta voimaantulon jälkeen 70 prosenttia ajoneuvokomponenteista, lukuun ottamatta akkua, on oltava peräisin EU:sta.
2. Akkua varten on oltava vähintään kolme eurooppalaista komponenttia, mukaan lukien solut.
Kolmen vuoden kuluttua vaatimukset tiukentuvat: silloin viiden akkukomponentin on oltava EU:sta, jotta akkua voidaan pitää “Made in Europe” -tuotteena.
Ulkomaalaiset investoinnit
Korkeat ulkomaiset suorat investoinnit on tulevaisuudessa hyväksyttävä. Tämän toimenpiteen tavoitteena on suojata yrityksiä, jotka toimivat akkujen, sähköajoneuvojen, aurinkokennojen ja kriittisten raaka-aineiden aloilla, ostolta ei-EU maista, sekä turvata korkealaatuiset työpaikat.
Ehto astuu voimaan yli 100 miljoonan euron investoinneissa, jos investoiva yritys tulee maasta, joka hallitsee kyseisellä alalla vähintään 40 prosenttia maailmanmarkkinoista, ja suora investointi johtaa eurooppalaisen kohdeyrityksen hankintaan tai hallintaan. Viranomaisen mukaan tämä koskee käytännössä Kiinaa.
Miksi teollisuus on kriisissä?
Eurooppalainen teollisuus on yhä enemmän häviämässä kilpailua Kiinalle ja Yhdysvalloille. Energiakustannukset ja byrokratia ovat suhteellisen korkeita, ja esimerkiksi terästeollisuuden tuotanto on laskenut. EU:n tilastojen mukaan viimeisten 15 kuukauden aikana on hävitetty 200 000 teollisuuden työpaikkaa.
Julkisen rahan avulla pyritään nyt vahvistamaan kysyntää EU:sta peräisin oleville hiilidioksidipäästöiltään vähäisille tuotteille. Vuoteen 2030 mennessä EU:n on vähennettävä kasvihuonekaasupäästöjään 55 prosenttia vuoteen 1990 verrattuna. Vuoteen 2050 mennessä EU haluaa olla hiilineutraali, eli se ei tuota enemmän kasvihuonekaasuja kuin mitä voidaan sitoa takaisin.
Brysselin viranomaisen tavoitteena on tämän uuden ehdotuksen myötä säästää 30,58 miljoonaa tonnia hiilidioksidia. Vuoteen 2035 mennessä tuotannon osuus EU:n bruttokansantuotteesta tulisi nousta nykyisestä noin 14,3 prosentista (vuonna 2024) 20 prosenttiin. Ehdotuksessa esitetään myös hankkeiden nopeampaa hyväksymistä.
Minkälaisia reaktioita on tullut?
Useat saksalaiset järjestöt ovat reagoineet kriittisesti. Kuntayhtiöiden liitto varoitti energiamuutoksen hidastumisesta ja korkeammista energiahinnosta. Autoteollisuuden liiton presidentti Hildegard Müller vaati laajempia uudistuksia, jotta saksalainen ja eurooppalainen talous voisi olla kilpailukykyisempi.
(kfz-betrieb)
