Peräti 95 % suomalaisista yrityksistä ajattelee ajoneuvojensa määrän pysyvän vakaana tai jopa kasvavan seuraavan kolmen vuoden aikana eurooppalaisen trendin mukaisesti. Yritykset eivät ole myöskään muuttaneet autopolitiikkaansa etätyön vuoksi. Siirtyminen liikenteen sähköistymiseen jatkuu yrityksissä edelleen.
Liikkumisalan asiantuntija Arval Mobility Observatory julkaisee riippumattoman Arval Mobility Observatory Fleet and Mobility Barometer -tutkimuksen nyt kahdeksattatoista kertaa. Tutkimukseen haastateltiin ennätysmäärä yritysten autopäättäjiä ja maita: palautetta kerättiin 26 maasta ja yli 7500 päättäjältä. Suomesta vastaajia oli 302. Tutkimus toteutettiin kolmatta kertaa Suomessa ja Pohjoismaissa.
Tänä vuonna suuri enemmistö suomalaisyrityksistä arvelee ajoneuvojensa kokonaismäärän pysyvän ennallaan tai jopa kasvavan eurooppalaisen trendin mukaisesti. Vain 4 % yrityksistä uskoo kokonaisajoneuvomäärän vähenevän. Vaikka koronaviruskriisi laantuu, monet muut olosuhteet muuttuvat: korkea inflaatio sekä puolijohdepula.
Etätyön yleistyminen ei ole muuttanut autopolitiikkaa yrityksissä
Vaikka etätyön tekeminen on lisääntynyt yrityksissä, sillä ei vaikuta olevan suurta vaikutusta autopolitiikkaan. Yrityksissä on odottava asenne tilanteessa, jossa työntekijät alkavat palata toimistoihin.
- Monilla työpaikoilla on tutkimuksen mukaan etätöiden suhteen edelleen hieman odottava tilanne. Itse asiassa vain 9 % yrityksistä on jo muuttanut tai harkitsee muuttavansa liikkumis- tai autopolitiikkaansa etätöiden vuoksi. Edelleen on auki, kuinka paljon palaverit ovat jatkossa etänä ja kuinka paljon työntekijät haluavat tulle toimistolle. Toisaalta liikkumisen tarve on edelleen ennallaan ja osassa töistä paikan päälle meneminen on myös välttämätöntä, Arvalin kaupallinen johtaja Mikko Honkanen arvioi.
Yrityksen ajoneuvojen määrän kasvu johtuu pääosin yritysten kasvamisesta tai uuden toiminnan kehittämisestä. Kasvu liittyy viime vuoteen verrattuna entistä vähemmän koronavirustilanteeseen: työnantajilla on ollut pienempi tarve turvallisen liikkumistavan tarjoamiseen työntekijöille koronaviruksen vuoksi tänä vuonna (7 % vs. 34 % vuonna 2021).
Vaikka Suomessa yritykset odottavatkin pitävänsä ajoneuvojaan käytössä yhtä kauan kuin aiemmin (toisin kuin useimmissa Euroopan maissa), kevyiden hyötyajoneuvojen pitoaika on tänä vuonna pidempi. Tämä suuntaus voi liittyä sekä puolijohdepulaan että uusien autojen pidentyneisiin toimitusaikoihin.
Sähköautojen heikko saatavuus jarruttaa liikenteen sähköistymistä
Suomi on ottanut käyttöön vaihtoehtoisia polttoaineita hitaammin Euroopan edistyneimpiin maihin verrattuna. Suomessa yrityksiä, jotka ovat ottaneet käyttöön jonkin kolmesta energiamuodosta, hybridi-, ladattava hybridi- ja täyssähköauto, on vähemmän kuin Euroopassa. Vaikka näiden henkilöautojen prosenttiosuus on Suomessa Euroopan keskiarvoa alhaisempi (28 % vs. 48 %), niitä harkitaan vahvasti seuraavan kolmen vuoden aikana (Suomessa 29 % vs. 18 % vertailumaissa). Erityisesti suuret yritykset, joissa on vähintään 250 työntekijää, tilaavat tai harkitsevat hybridien, ladattavien hybridien ja täyssähköautojen käyttöönottoa.
Tärkein syy ottaa käyttöön sähköautoja on niiden pienempi ympäristövaikutus. Eurooppalaisille yrityksille tärkeitä perusteita ovat myös yrityksen yhteiskuntavastuuseen liittyvän politiikan noudattaminen ja parempi mielikuva yrityksestä, mutta Suomessa nämä syyt eivät korostu yhtä paljon. Kevyiden hyötyajoneuvojen (esimerkiksi pakettiautot) osalta vaihtoehtoisten polttoaineteknologioiden käyttöönottoon vaikuttavat enemmän taloudelliset syyt: verokannustimet sekä polttoainekulujen ja kokonaiskäyttökustannusten alentaminen.
Isoimpia esteitä täyssähköajoneuvojen käyttöönotolle Suomessa ovat latauspisteiden määrän lisäksi myös mallien rajallinen valikoima.
- Latausverkosto on viime vuosina parantunut merkittävästi, ja autojen toimivuudesta on myös positiivisia kokemuksia. Alkuun pelkän sähkön varaan lähteminen ladattavasta hybridistä hieman arvelutti ja autoa tuli latailtua hieman turhaankin, jotta sähköä riittää varmasti. Tällä hetkellä isoin jarruttava tekijä on kohtuuhintaisten mallien huono saatavuus, eikä niinkään autojen riittävän kantaman pelko, itsekin täyssähköautolla ajava Honkanen arvioi.
Suomalaisissa yrityksissä vaihtoehtoisista polttoaineteknologioista suosituimpia käytössä olevan autokannan osalta ovat tällä hetkellä hybridit ilman latausmahdollisuutta (16 % käyttää hybridihenkilöautoja). Ladattavat hybridit (8 %) ja täyssähköautot (8 %) ovat hieman vähemmän suosittuja.
- Ladattavien autojen osuus tilattavissa autoissa kasvaa koko ajan ja heinäkuussa 2022 ensirekisteröidyistä henkilöautoista 15,7 prosenttia oli täyssähköautoja ja 20,6 % ladattavia hybridejä. Kaikkien näiden polttoaineteknologioiden käyttöä suositaan etenkin yrityksissä melko paljon, Honkanen sanoo.
Tutkimuksen tausta
Suomessa Ipsos toteutti tutkimuksen 7.12.2021–9.3.2022 välillä. Yhteensä 302 autopäättäjältä kerättiin tietoa eri tavoilla: puhelinhaastattelulla tai sopimalla kyselyn täyttämisestä puhelimitse ja lähettämällä linkki, jolloin kyselyn vastaaminen tapahtui verkossa. Mukaan otettiin yrityksiä, joilla oli käytössään vähintään yksi ajoneuvo.
Vastaajaryhmät olivat seuraavanlaiset:
- 33 % alle 10 hengen yrityksiä
- 20 % 10–99 hengen yrityksiä
- 27 % 100–249 hengen yrityksiä
- 20 % yli 250 hengen yrityksiä
Riippumattoman tutkimuksen toteutti kokonaisuudessaan tutkimusyhtiö Ipsos, joka haastatteli 7 576 autopäättäjää aikavälillä 19.11.2021–11.3.2022. Mukana oli 26 maata: useimmat Euroopan maat (Itävalta, Saksa, Belgia, Espanja, Ranska, Kreikka, Italia, Luxemburg, Alankomaat, Puola, Portugali, Yhdistynyt kuningaskunta, Tšekin tasavalta, Slovakia, Romania, Sveitsi, Suomi, Tanska, Norja, Ruotsi) sekä Venäjän, Turkin, Marokon, Chilen, Perun ja Brasilian autokantamarkkinat. Mukana olevat yhtiöt käyttivät vähintään yhtä ajoneuvoa.
