Energiaveroratkaisuja tehtäessä tulisi pitää kriisitilanteessa huoli siitä, että työpaikat ja energian huolto- ja toimitusvarmuus otetaan huomioon, eikä yrityksiä ajeta hätiköityihin investointeihin. Kestävän verotuksen tiekartan tavoitteisiin tulisi pyrkiä keskittymällä fossiilisten tuontipolttoaineiden käytön vähentämiseen.
Helmikuun ilmastokokouksessa Sanna Marinin hallitus linjasi, että muutoksia energiaverotukseen tehdään vuoden 2021 alusta alkaen. Päätöksiä on valmisteltu kevään aikana virkamiestyöryhmässä. Työryhmän keskeiset linjaukset uudistuksen sisällöstä valmistuvat niin, että ne ovat käytettävissä hallituksen kehysriihessä 7.4. Työryhmän toimikausi päättyy 1.9.2020.
Energiaverotuksen kokonaisuudistuksen osana arvioidaan myös verotukseen tarvittavat muutokset, jotta energiaturpeeseen liittyvä, hallitusohjelmaan kirjattu tavoite energiakäytön puolittumisesta vuonna 2030 toteutuu. Työ- ja elinkeinoministeriö on maaliskuussa asettamassa laajapohjaisen turvetyöryhmän, jonka on tarkoitus selvittää, miten turpeen käyttö suuntautuu hallitulla tavalla polton sijasta korkeamman jalostusasteen innovatiivisiin tuotteisiin, ja miten muutos turpeen käytössä tapahtuu alueellisesti ja sosiaalisesti oikeudenmukaisella tavalla.
- Olemme vieneet sekä työryhmälle että päätöksentekijöille viestiä, että energiaturpeen osalta tavoite on toteutumassa jo nykyisellä verotasolla merkittävästi hallitusohjelman tavoitetta nopeammin. Toivomme, että energiaveroista ei nyt tehdä keskellä kriisitilannetta työpaikkoja tuhoavia ratkaisuja, jotka lisäksi vievät pohjaa pian aloittavalta laajapohjaiselta työryhmältä. Juuri nyt ei kannata kiristää energian huolto- ja toimitusvarmuustilannetta eikä pakottaa hätiköityihin investointeihin. Olisi perusteltua ottaa tässä tilanteessa aikalisä syksyyn, toteaa Bioenergia ry:n toimitusjohtaja Harri Laurikka.
Hallitusohjelmassa linjattiin jo viime vuonna, että verotukea yhdistetyssä sähkön- ja lämmöntuotannossa alennetaan sekä korotetaan verotasoa lämmityspolttoaineissa niin, että verotulot kasvavat yhteensä 100 miljoonaa euroa vaalikauden aikana.
EU:n päästökauppa on jo vähentänyt ja tulee jatkossa vähentämään energiaturpeen käyttöä. Päästöoikeuden hinnan viime vuosien nousulla on ollut valtava vaikutus toimialaan. Sen vaikutukset alkavat vasta vähitellen näkyä energiaturpeen kysynnässä, alan yritysten siirtymisessä muille toimialoille ja työllistävyyden vähenemisenä sekä uusien tuotantopinta-alojen avaamisessa. Turvetoimialan suurin toimija Vapo Oy on ilmoittanut, että sen toimittaman energiaturpeen myynti puolittuu vuoteen 2025 mennessä. Vapo aikoo samalla myös puolittaa omat CO2-päästönsä ml. tuotantoalueet. Nykyisissä olosuhteissa samantyyppinen kehitys on käynnissä muillakin tuottajilla.
Bioenergia ry:n mielestä kestävän verotuksen tiekartan tavoitteisiin tulisi päästä ensisijaisesti keskittymällä uudistuksissa fossiilisten tuontipolttoaineiden käytön vähentämiseen. Se olisi loogista myös siitä näkökulmasta, että hallitusohjelman toinen kärkitavoite on tehdä Suomesta maailman ensimmäinen fossiilivapaa hyvinvointiyhteiskunta. Turve ei Suomessa käytetyssä polttoaineiden luokittelussa ole fossiilinen polttoaine.
