Euroopan komissio julkaisi heinäkuussa ehdotuksensa kuorma-autojen mittoja ja massoja käsittelevän direktiivin uudistamiseksi. Komissio ei ole puuttumassa Suomelle keskeiseen oikeuteen päättää maan sisäisen liikenteen mitta- ja massasäädöksistä kansallisesti.
Uudistuksessa piilee kuitenkin ongelma, joka toisi komission ehdottamassa muodossa perusteettomia uusia rajoituksia Suomen ja Ruotsin väliseen liikenteeseen. Elinkeinoelämän järjestöt ovat yhdessä muodostaneet ratkaisuehdotuksen ongelmaan ja vetoavat, että Suomi jatkaa aktiivista vaikuttamista komission ehdotuksen täydentämiseksi.
Suomi ja Ruotsi ovat vuosikymmeniä olleet edelläkävijöitä tehokkaan, turvallisen ja ympäristöystävällisen kuljetuskaluston käyttämisessä. Päästöjä ja kuljetuskustannuksia on hillitty käyttämällä muuta Eurooppaa pidempiä ja painavampia, tehokkaita ajoneuvoyhdistelmiä. Näillä energiatehokkailla rekoilla on kautta aikojen liikuttu myös rajan yli Suomesta Ruotsiin ja päinvastoin.
Komissio haluaa direktiiviehdotuksessaan harmonisoida suurempien ajoneuvoyhdistelmien käyttöoikeutta Euroopassa. Harmonisoinnin ohessa uhkaa kuitenkin syntyä tilanne, jonka seurauksena Suomen ja Ruotsin välisessä liikenteessä käytettävää kuljetuskalustoa olisi madallettava ja lyhennettävä. On ensiarvoisen tärkeää, että direktiivissä lopulta vahvistetaan Suomelle keskeinen oikeus päättää kansallisesti maan sisäisen liikenteen säädöksistä ja annetaan puitteet suurempien mittojen ja massojen käytölle myös kansainvälisessä liikenteessä.
Pragmaattiset muutokset direktiiviehdotukseen tarpeen
Elinkeinoelämän järjestöt esittävät, että jatkossakin maiden rajat ylittävä liikenne sallittaisiin sellaisella kalustolla, jonka mitat ja massat on sallittu rajan molemmin puolin. Kun esimerkiksi sekä Suomessa että Ruotsissa saa kuljettaa 4,4 metriä korkeaa kuorma-autoa, on järkevää voida ylittää tällä kalustolla myös maiden välinen raja. Komission esitys madaltaisi korkeuden 4,0 metriin rajaa ylitettäessä.
- Kyse on tärkeästä asiasta koko Suomen elinkeinoelämälle. Siksi elinkeinoelämän järjestöt ovat muodostaneet yhteisen ratkaisuesityksen EU-neuvottelupöytiin. Yhteisellä kannanotolla elinkeinoelämä haluaa osoittaa vahvan tukensa sille vaikuttamistyölle, jota Suomi EU:n päässä asian suhteen on tehnyt ja tekee, kertoo Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry:n johtaja Petri Murto.
Kaikkiaan kymmenen elinkeinoelämän järjestöä on allekirjoittanut ratkaisuehdotuksen, jolla komission direktiiviehdotusta muuttamalla Suomen ja Ruotsin välisen tavaraliikenteen tehokkuus turvataan myös jatkossa.
- Ratkaisuehdotuksessa direktiivin artiklaan lisätään poikkeusmahdollisuus harmonisoiduista säädöksistä silloin, kun naapurimaat ovat sallineet suuremmat mitat ja massat kansallisessa liikenteessä. Kysymys on aidosti hankala yksityiskohta, jonka merkitys Suomelle on suuri, Murto toteaa.
Liikenne- ja viestintäministeriölle osoitetun ratkaisuehdotuksen takana ovat: Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry, Metsäteollisuus ry, Autotuojat ja -teollisuus ry, Autoalan Keskusliitto ry, Suomen Huolinta ja Logistiikkaliitto ry, Palvelualojen työnantajat PALTA ry, Elinkeinoelämän Keskusliitto ry, Keskuskauppakamari, Logistiikkayritysten Liitto ry sekä Suomen Yrittäjät ry.
