MAN - Vaihtoautot

Varoitusauto eli ns. saattoauto

Erikoiskuljetuksissa tulee tietyissä tilanteissa käyttää yhtä tai useampaa varoitusautoa. Varoitusautolla tai epätarkemmin saattoautolla tarkoitetaan liikenteen ohjauksen tai reittiselvitykseen käytettävää ajoneuvoa. Tiukemmin vaatimuksin merkittyä ja varustettua varoitusautoa kutsutaan EKL-autoksi. 

Yksinomaan EKL-autoihin siirtymisessä eletään nyt siirtymäaikaa. EKL-autoa tulee käyttää 1.1.2022 alkaen varoitusautona erikoiskuljetuksessa, joka mittojen perusteella vaatii erikoiskuljetusluvan.

EKL-auton tunnistaa mm. siinä käytetystä kahdesta erityisestä teippauksesta. Edessä ja takana on puna-valkoinen ns. Marianne-raidoitus ja sivuilla joko puna-valkoinen tai puna-keltainen nuolikuviointi.

Ajoneuvolla myös kokovaatimuksia

EKL-auton ja normaalin varoitusauton tulee olla massaltaan enintään 7,5 tonnia painava M1-, N1- tai N2-luokan ajoneuvo. Suomeksi sanottuna M1 tarkoittaa henkilöautoa, N1 pakettiautoa ja N2 pien- tai kevytkuorma-autoa.

EKL-auton minimikorkeus on 1,70 metriä. Huomaa, että massalla viranomaiset, kuten Traficom, tarkoittavat kokonaismassaa 7,5 tonnia. Hieman virheellistä ilmaisua ei tulla korjaamaan lähikuukausina. 

EKL-autona erikoiskuljetuksen jäljessä ns. taka-autona käytettävässä pakettiautossa tai kuorma-autossa on oltava E-säännön 48 mukainen punainen tai keltainen heijastava ääriviivamerkintä takana. Henkilöautossa merkintä ei ole pakollinen, mutta sitä saa käyttää. Erikoiskuljetuksen edellä ns. etuautona käytettävästä pakettiautosta tai kuorma-autosta taaksepäin näkyvää ääriviivamerkintää ei vaadita.

Ajoneuvoluokasta riippumatta EKL-autossa saa olla kummallakin sivulla E-säännön 48 mukainen valkoinen tai keltainen heijastava ääriviivamerkintä. Merkintä saa olla kapeampi kuin mitä E-säännössä määrätään.

Auton etu- ja takaosassa on oltava vinoraitainen heijastava merkintä pinta-alaltaan vähintään 0,50 m2. Vinoraidoituksen vuoroittaisten punaisten ja valkoisten raitojen on oltava 45 ±15 asteen kulmassa. Kunkin raidan tulee olla leveydeltään 100–120 mm. Ajoneuvon etuosassa vain valkoisen värin tulee olla heijastavaa. Ajoneuvon takaosassa vain punaisen värin tulee olla heijastavaa.

Eteenpäin osoittavat nuolikuviot

EKL-auton molemmilla sivuilla on oltava nuolikuvion muotoinen merkintä, jonka nuoli osoittaa auton etuosaan. Merkinnän on oltava vähintään 0,30 metriä korkea ja 1,00 metriä leveä. Kuvion vuoroittaisten punaisten ja valkoisten tai punaisten ja keltaisten raitojen on oltava leveydeltään 90–110 millimetriä. Nuolikuvion valkoisten tai keltaisten raitojen on oltava vastaav1a värejä heijastavia. Nuolikuvion punaiset raidat saavat heijastaa punaista väriä.

EKL auto ja Kuljetus Koiviston raskaslavetti

Tunnistaminen rekisteriotteesta

EKL-auton värin tulee olla opastekeltainen (RAL-värikoodi 1003), kullankeltainen (RAL-värikoodi 1004), liikennekeltainen (RAL-värikoodi 1023) tai näitä lähinnä vastaava. Teippien punaiseksi, valkoiseksi ja keltaiseksi väriksi kelpaavat värisävyt, jotka yleisen elämänkokemuksen perusteella ovat tällaisia värejä. 

Ajoneuvon hyväksyntä EKL-autoksi on merkittävä ajoneuvon rekisteröintitietoihin. Tällöin rekisteriotteen erikoisehdot-kohdasta on löydyttävä seuraava tai vastaava maininta: "Vaihtoehtoinen käyttö: Traficomin määräyksen TRAFI/4592/03.04.03.00/2015 mukainen EKL-auto". 

Katsastuksessa tarkistetaan, että EKL-autossa on mm. neljä heijastimin varustettua liikenteenohjauskartiota, käsisammutin ja ensiapuvälineet. Edellisten lisäksi auton on täytettävä tavalliselle varoitusautolle asetetut vaatimukset. 

Auton teippaus saa erottua

EKL-auton ulkonäöllä on mahdollista erottua. Pykälät täyttävät merkinnät voidaan toteuttaa myös persoonallisella tavalla, kuten osoittaa alla oleva kuva kuljetuspäällikkö Esa Penttisen pakettiautosta rekisteritunnukseltaan EKL-1. 

EKL-auto Esa Penttinen, rekisterikilpi EKL-1

Erikoiskuljetukset ja erikoiskuljetusajoneuvot

Erikoiskuljetusten varoitusautojen merkintävaatimukset liittyvät erikoiskuljetuksista ja niissä käytettävistä ajoneuvoista annettuihin EU-tasoisiin määräyksiin. Kansallisia määräyksiä päivittämällä Suomi siirtyy yleiseurooppalaiseen käytäntöön.