Lammin Mommilantiellä kokeiltiin syys-lokakuun 2018 vaihteessa digitalisaation hyödyntämistä tienpäällystystöiden energiankulutuksen ja päästöjen mittaamisessa. Kokeilu oli tiettävästi ensimmäinen laatuaan Suomessa. Tulokset vahvistivat aikaisemman käsityksen siitä, että tienpäällystyksessä eniten päästöjä aiheuttaa asfaltin valmistaminen. Mittaustavan laajempi käyttöönotto vaatii vielä monia selvittelyjä.
NCC Industry Oy toteutti digikokeilun testaamalla päällystysprosessin polttoaineenkulutuksen automaattista mittaamista ja reaaliaikaista raportointia CO2-päästölaskennan pohjana. Polttoaineen automaattinen mittaus rajattiin käsittämään asfalttimassan valmistus asfalttiasemalla, massan kuljettaminen kohteelle ja päällysteen levittämisen sekä tiivistämisen työvaiheet. NCC Industry Oy vastasi mittausjärjestelmän suunnittelusta ja toteutuksesta.
- Liikennevirasto halusi selvittää, miten pilottihankkeessa kehitetty teknologia voisi soveltua jatkossa päällysteiden hiilijalanjäljen laskentaan. Tietojeni mukaan vastaavia mittauksia ei ole tehty Suomessa aiemmin, joten kokeilumme oli edistyksellinen, kertoo päällystettyjen teiden ylläpidon ja hankinnan asiantuntija Ossi Saarinen Liikennevirastosta.
Mommilantien päällystystyömaalla tarvittavat asfalttimassat valmistettiin NCC:n Riihimäen asfalttitehtaalla noin 50 kilometrin päässä kohteesta. Asfalttimassaa kuljettiin asemalta tielle yhteensä noin 10 000 tonnia.
Asfalttiasemalta sekä kuljetus-, levitys- ja tiivistyskalustosta automaattisesti mitattu polttoaineen kulutustieto siirtyi välittömästi urakoitsijan järjestelmiin, josta se tietojen yhdistämisen ja laskennan jälkeen raportoitiin reaaliaikaisesti verkkopalveluun nähtäville kaikille projektiin osallistuneille.
Digikokeilun tuloksena saatiin uutta tietoa
Polttoaineen kulutuksen reaaliaikaisen mittaamisen digikokeilu onnistui hyvin. Mittauksista saadut tiedot tukevat aikaisempia käsityksiä siitä, että selvästi merkittävin päästön aiheuttaja päällystysprosessissa on tällä hetkellä asfaltin valmistusvaihe. Reaaliaikainen mittaaminen koettiin tarkaksi, nopeaksi ja läpinäkyväksi, jolloin tiedot ovat vertailtavissa ja työmäärä sekä virheiden mahdollisuus pienenee.
- Vaikka kokemukset digikokeilusta olivat pääosin positiivisia, tulee ennen sen laajempaa käyttöönottoa selvittää päällystealan ja järjestelmätoimittajien valmius. Haasteena on vielä muun muassa saatavilla olevien järjestelmien saatavuus ja niiden kehitys. On myös mietittävä, miten seuranta tehdään mahdollisten konerikkojen tai kuljetuskaluston muutosten tilanteissa, Saarinen kertoo.
Hiilijalanjäljen pienentäminen tavoitteena tienpäällystyksessäkin
Päällystystöissä kuluu paljon energiaa. Sitä tarvitaan päällysteiden raaka-aineiden, bitumin ja kiviaineksen valmistamisen lisäksi itse päällystemassan valmistamiseen, kuljettamiseen ja levittämiseen.
Valtioneuvoston tavoitteena on, että Suomi on hiilineutraali vuoteen 2045 mennessä. Liikenneviraston projekti, jossa kehitetään malleja ja toimintatapoja CO2‐päästöjen ja energiankulutuksen ottamiseksi huomioon päällystehankinnoissa, on täten hyvinkin ajankohtainen.
