Perinteinen kevätavaus järjestetään yhtä mittavana kuin aiempina vuosina ja se kokoaa malttamattomat harrastajat jälleen yhteen kahden välivuoden jälkeen.

Lahden Messukeskuksessa tänä viikonloppuna järjestettävä 13. Classic Motorshow kokoaa jälleen klassikkoajoneuvot ja ajoneuvonostalgiasta kiinnostuneet näyttelyvierailijat saman katon alle.

Perinteiseen tapaan näyttelyssä on esillä ajoneuvo-genreen katsomatta yli 400 ajoneuvoa: autoja, moottoripyöriä, mopoja, työkoneita, moottorikelkkoja, raskasta kalustoa... kaikenlaista moottorilla kulkevaa. Ikähaarukka on moottorivoimalla liikkumisen alkuajoista 90-luvun alkuun. Mukana on myös runsaasti alan kerhoja, asiantuntijatahoja, kauppiaita ja erikoisosaajia. Näyttelyn käytössä ovat kaikki Lahden Urheilu- ja Messukeskuksen hallit, yhteensä noin 19 000 neliötä. Näyttely tarjoaa kahden päivän aikana paljon mielenkiintoista katsottavaa.

Vappuna juhlitaan modernin Suomen rakentaneita työn sankareita
Tänä vuonna Classic Motorshowssa paneudutaan töissä käytettyjen ajoneuvojen moninaisuuteen ja niiden Suomalaiseen työhistoriaan, kun vapun kunniaksi näyttelyn teema on ”Työn sankarit – ajoneuvot töissä”.

Hyörykoneaikakauden jälkeen ja Suomen itsenäistyttyä polttomoottorit valtasivat tiet, pellot ja työmaat 1920-luvun kuluessa. Uusi aika vaati teitä, siltoja ja voimaloita, joita ei hevosvetoisesti olisi saatu aikaan. Myöskään nykyaikainen talous ei olisi voinut kasvaa ilman maantiekuljetuksia, joiden edellytyksenä oli toimiva tieverkko. Teiden rakentamisessa ja ylläpidossa tarvittiin järeitä koneita: puskutraktoreita, tiekarhuja, nostureita, kaivinkoneita, jyriä ja kuorma-autoja.

Palokunnat, sairaankuljetus, vuokra-ajurit, valtiojohto, armeija ja jopa hautaustoimi siirtyivät moottorivetoiseen aikaan niin pian kuin mahdollista. Kullekin alalle kehitettiin omat erikoisajoneuvonsa, joiden ratkaisuissa vain kekseliäisyys oli rajana. Kehityksen laukatessa ei sopinut myöskään unohtaa tärkeintä – maataloutta. Nälkävuodet olivat vielä muistissa, joten traktoreita ja niiden lisälaitteita otettiin innolla käyttöön koko maassa.

Maailmankuva muuttui talvisodan myötä, kun Neuvostoliitto hyökkäsi Suomeen. Miehet, kuorma-autot ja työ21.40 26.4.2022koneetkin lähtivät rintamalle. Rauhan saavuttua maahamme kaikesta oli pulaa, eritoten polttoaineista ja renkaista. Koko 40-luvun jälkipuolisko jouduttiin tulemaan toimeen milteipä pelkästään sitkeyden ja kekseliäisyyden varassa, mutta 50-luvun taitteessa alkoi Suomen satumainen nousu maailman vauraimpien maiden joukkoon.

Ammattikäytössä olleiden ajoneuvojen ja koneiden perustyypit olivat olleet valmiina jo ennen sotia, mutta nyt jokainen vuosi ja vuosikymmen toi mukanaan tehokkaampia, suurempia ja helppokäyttöisempiä laitteita. Esimerkiksi hydrauliset järjestelmät yleistyivät maataloudessa ja maanrakennuksessa käytetyissä koneissa, ja kuorma- ja linja-autoissa diesel syrjäytti vähitellen janoiset bensiinimoottorit.

Keveämmässä päässä jopa lähetit siirtyivät moottoriajoneuvoihin 50-luvun lopulta alkaen. Tavaramopot ja -skootterit yleistyivät, kun yritykset havaitsivat niiden potentiaalin perinteiseen polkupyörälähettiin verrattuna. Jakeluajoon sopivat modernit pakettiautot syöttivät liikkeisiin tavaraa kaikkialla maassa. Taksielinkeino, vaikka voimakkaasti säännösteltyä olikin, kasvoi niin kaupungeissa kuin maaseudullakin. Jopa autourheilu ammattimaistui 70-luvun taitteessa niin pitkälle, että maahantuojien ja tehdastallien ammattikuljettajien ajettaviksi antamat autot alkoivat olla varta vasten käyttötarkoitusta varten rakennettuja työkaluja.

Tänä vuonna Classic Motorshowssa työn sankareiden kiehtovaa historiaa kerrotaan noin 30:n työssä käytetyn ajoneuvon avulla.

Teemaosastolla nähdään muun muassa 20-vuotisen uran Tie- ja vesirakennushallituksen, eli TVH:n, teiden rakennus- ja kunnossapitotöissä tehnyt Jyry-Sisu hinausauto. (Kuva: Vanhat Koneet / Tapio Mäntyniemi).

Museoiässä-osastolla nähdään vuonna 1991 ensiesiteltyjä ajoneuvoja
Tänä vuonna Classic Motorshowssa nähdään ensimmäistä kertaa uusi ajoneuvokokonaisuus nimeltä ”Museoiässä”. Suomessa ajoneuvo voidaan rekisteröidä museoajoneuvoksi, kun sen valmistusvuoden päättymisestä on kulunut vähintään 30 vuotta. Museoiässä-osastolla on siten esillä vuonna 1991 markkinoille tulleita ajoneuvoja. Osastolla kerrotaan tarkemmin museorekisteröinnistä, esitellään tänä vuonna museoiän saavuttaneita ajoneuvoja sekä osastolla myös muistellaan, millainen maailma oli 30 vuotta sitten.

Vuonna 1991 elettiin aikoja, joita ei moni olisi kuvitellut edes mahdollisiksi. Meiltä katsoen dramaattisinta oli ikuiseksi kuvitellun Neuvostoliiton romahtaminen ja Suomen vajoaminen lamaan, jonka seurauksena sadat tuhannet ihmiset menettivät työnsä ja toimeentulonsa.

Vaikka maailmassa myllertäisi, autoja tarvitaan aina. Suomen kuilun partaalla oleva talous oli selvästi nähtävissä myös autokaupassa: kaikkien aikojen huippuvuonna 1989 maassamme oli rekisteröity uusia henkilöautoja miltei 177 000, mutta vuonna 1991 enää runsaat 92 000 – ja pahempaa oli tulossa. Vaikka alkava lama kuritti pahoin useimpia toimialoja, harva kärsi niin pahoin kuin autokauppa.

Talouden ollessa sakkaamassa ei auttanut sekään, että autovuosi 1991 oli sadoltaan hyvä. Kiinnostavia uutuuksia riitti miltei jokaiseen autoluokkaan pienestä Renault Cliosta ja keskiluokkaisesta Nissan Primerasta aina Volvoksi vallankumoukselliseen 850:een ja uuteen S-luokan Mercedekseen asti. Perinteisten amerikkalaisten autojen ystävät yrittivät saada silmänsä tottumaan Chevrolet Capricen täydellisesti uusittuun korimalliin.

Tänä vuonna Volvo 850 GLT on tullut museoikään ja se on osa Museoiässä-osaston kokoonpanoa. (Kuva: Volvo Cars).

Omistajien helmi ratkeaa näyttelyssä sunnuntaina
Omistajien helmet on Classic Motorshown osasto, johon kuka tahansa on voinut ilmoittaa oman helmensä moposta raskaaseen kalustoon. Tänä vuonna Omistajien helmiin ilmoitettiin 77 ajoneuvoa, joista nettiäänestyksellä valikoitiin kymmenen ajoneuvoa itse näyttelyyn. Finaalikymmenikköön lukeutuu muun muassa omin käsin pelastettuja yksilöitä, perheenjäseniksi lukeutuvia autoja sekä paljon reissanneita maailmanmatkaajia.

Näistä kymmenestä autosta näyttelykävijät äänestävät mieluisintaan ja sunnuntaina Classic Motorshowssa kruunataan itse Omistajien helmi. Lue lisää Omistajien helmien finalisteista.

Omistajien helmi kruunattiin viimeksi vuonna 2019.

1930-luvun Art Deco -mestariteokset Classic Motorshowssa
Suuri lama koetteli maailmaa 1930-luvun alkuvuosina. Aina on kuitenkin niitä, joita maallinen puute ei koske. Heitä varten luodaan aina vain uusia ylellisyysesineitä, joista auto oli nousemassa tärkeimmäksi. Tänä vuonna Classic Motorshowssa nostetaan valokeilaan myös näitä kultaisen aikakauden autoupeuksia.

1920-luvulla auto oli tullut aina vain tavallisemmaksi käyttöesineeksi, eikä pelkkä sellaisen omistaminen enää riittänyt rahvaasta erottautumiseen. Automaailman ohuessa yläpilvessä syntyi sosiaalinen tilaus erikoismalleista, jotka eivät vahingossakaan sulautuneet katukiveykseen.

Moottorissa piti tietysti olla riittävästi sylintereitä eikä kompressorista ollut ainakaan haittaa. Tärkeintä oli viimeistä huutoa oleva Art Deco -tyyli, joka suosi ilmailusta lainattuja muotoja ja ihanan kalliita eksoottisia materiaaleja: helmiäiskoristeita, norsunluuta, ruusupuuta ja hainnahkaverhoiluja. Nykyaikaa henkivien moottoreiden metallipinnat viimeisteltiin usein pyöröhionnalla tai emaloimalla.

Näillä suuntaviivoilla eri puolilla maailmaa syntyi hengästyttävä määrä autoupeuksia, jotka saivat asiantuntijapiirit jo varhain nimittämään 30-lukua auton ”kultaiseksi aikakaudeksi”. Tuon ajan superautot olivat omana aikanaankin harvinaisia näkyjä missä hyvänsä, mutta ne jättivät lähtemättömän vaikutuksen, eivät vähiten ajan merkittävimmän viihdemuodon – elokuvien – ansiosta. Erikoiset avomallit esiintyivät aikakauden elokuvissa huomattavasti useammin kuin niiden markkinaosuus olisi antanut olettaa.

Yksi Classic Motorshowssa esillä olevista 30-luvun upeuksista on Mercedes-Benz 290 Lang Cabriolet A 1936. (Kuva: Mobilistin arkisto).

Luvassa on paljon muutakin, katso näyttelyopas
Tänä vuonna Classic Motorshown messuhallit täyttyivät näytteilleasettajista jopa ennätystahtiin. Esillä on monipuolisesti klassikkoajoneuvoalan kalustoa ja toimijoita – mukana on menneiden vuosikymmenten klassikoita sekä arjen nostalgiaa, alan asiantuntijoita, merkkikerhoja, kauppiaita ja kunnostajia. Katso tästä näyttelyopas, joka sisältää pohjakartan ja osastotiedot.

CLASSIC MOTORSHOW 2022
Paikka: Lahden Urheilu- ja messukeskus. Salpausselänkatu 7, 15110 Lahti
Aukioloajat: Lauantai 30.4.2022 klo 9–17, Sunnuntai 1.5.2022 klo 10–17
Liput: Päivälippu 25 €, Eläkeläiset 20 €, 7–15-vuotiaat 10 €, Alle 7-vuotiaat veloituksetta maksavan aikuisen seurassa.
Ennakkoon: Lippuja on saatavissa myös ennakkoon Tiketistä (www.tiketti.fi).
Järjestäjä: RLO Events Oy