Valtiovarainministeriön tänään julkaisema budjettiehdotus sisältää monia odotettuja taloutta, elinkeinoelämää ja kotimaista kysyntää elvyttäviä toimia. Budjetista ovat jääneet kuitenkin puuttumaan lähes kaikki automarkkinaa elvyttävät toimet.
Uusien autojen kysynnän elvytystoimille on vahvoja työllisyys- ja ympäristöperusteita. Uusien autojen rekisteröinnit ovat tänä vuonna jäämässä noin neljänneksen viime vuosien tasoa alemmas. Autoja on viimeksi rekisteröity näin vähän 1990-luvun alun lamavuosina. Autoala on liikevaihdoltaan toiseksi suurin kaupan ala heti päivittäistavarakaupan jälkeen. Kysynnän romahtamisen seuraukset ovat vakavat lähes 50 000 suomalaista työllistävälle autoalalle. Lisäksi automarkkinan supistumisella on pitkäaikainen autokantaa vanhentava vaikutus, sillä se hidastaa entisestään autokannan kiertoa. Liikenteen päästövähennystavoitteiden saavuttaminen ei ole mahdollista ilman uusien autojen kysyntää elvyttäviä toimenpiteitä, jotka sisältyvät myös liikenne- ja kuljetusalan vähäpäästöisen liikenteen tiekarttaan.
VM:n budjettiehdotus ei anna riittäviä eväitä autokannan uusiutumisen elvyttämiseksi. Ehdotus sisältää vähäpäästöisten autojen kysynnän kannusteena täyssähköisten työsuhdeautojen maltillisen verotusarvon alentamisen. Tähän on budjetoitu 0,5 miljoonaa euroa vuodessa.
”Vähäpäästöisten työsuhdeautojen hankintakannuste on yksi tehokkaimmista sähköautojen kannustemalleista, sillä työsuhdeautokannan kautta automarkkinoille saadaan nopeasti vähäpäästöisiä vähän käytettyjä vaihtoautoja. Ehdotettu kannuste ei kuitenkaan ole suuruudeltaan riittävä, sillä budjetoidulla summalla ei pystytä riittävästi kompensoimaan sähköautojen korkeampaa verotusarvoa. Lisäksi tuki tulisi laajentaa ladattaviin hybrideihin, joiden saatavuus on vielä toistaiseksi huomattavasti täyssähköautoja parempi”, kertoo toimitusjohtaja Tero Kallio Autotuojat ja -teollisuus ry:stä.
Verotusarvoa alentavan työsuhdeautokannusteen lisäksi nykyinen kotitalouksille suunnattu täyssähköautojen hankintakannuste tulisi uudistaa siten, että se laajennettaisiin koskemaan myös ladattavia hybridiautoja sekä yritysten autohankintoja. Lisäksi hankintatuen tasoa tulisi nostaa, sillä nykyinen 2 000 euron tuki ei ole riittävän houkutteleva sähköauton hankintaan. Muualla Euroopassa täyssähköautojen hankintatuet ovat merkittävästi suurempia, keskimääräin 4 000 – 6 000 euron suuruusluokkaa. Nykyisen vuosille 2018–2021 budjetoidun hankintatuen epäonnistumisesta kertoo tuen vaatimaton kysyntä – tukisummasta on käytetty vasta noin neljännes. Tuesta jää suurin osa käyttämättä, mikäli tukea ei ensi vuoden budjetissa uudisteta.
Tärkeimpänä kysyntää piristävänä toimena ehdotuksesta on lisäksi unohdettu romutuspalkkio. Romutuspalkkio nostaisi uusien autojen kysyntää koronatilanteen aiheuttamasta kuopasta ja vähentäisi autokannan päästöjä, sillä romutuspalkkiossa jokainen kantaan hankittu uusi vähäpäästöinen auto korvaa kannasta poistuvan vanhan suuripäästöisen auton.
”Autoala ehdottaa budjettiriiheen sähköautojen hankintatuen uudistamisen lisäksi romutuspalkkion uusimista. Romutuspalkkiokampanja toisi noin 12 miljoonan euron budjetilla autokantaan lähes 10 000 uutta vähäpäästöistä autoa. Lisäksi romutuspalkkio on valtion kannalta poikkeuksellinen elvytystoimi, sillä sen tuomat verotulot ovat suuremmat kuin palkkioiden vaatimat tukieurot”, kertoo toimitusjohtaja Pekka Rissa Autoalan Keskusliitosta.
