Biopohjaisista kestävästi tuotetuista raaka-aineista valmistetut lentopolttoaineet ovat tärkeässä roolissa, kun lentoliikenne tavoittelee merkittäviä päästövähennyksiä, selviää Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin selvityksestä. Biopohjaisten kestävien lentopolttoaineiden kysyntä ja tarjonta ovat kiihtyvässä kasvussa. Myös synteettiset polttoaineet nähdään olennaisena osana lentoliikenteen käyttövoimien tulevaisuutta.

Lentoalalla keskeisiä päästövähennyskeinoja ovat lentämisen vähentäminen, lentokaluston ja operaatioiden tehostaminen sekä siirtyminen vaihtoehtoisiin käyttövoimiin. Sähköistyminen ja vetyteknologia voivat vähentää lentojen päästöjä pitkällä tähtäimellä erityisesti lyhyemmillä matkoilla, mutta isossa kuvassa nestemäiset biopohjaiset tai synteettiset lentopolttoaineet ovat avain päästöjen nopeaan vähentämiseen.

”Biopohjaisten kestävien lentopolttoaineiden etu on, että niitä voidaan sekoittaa jo tänä päivänä fossiilisen lentopetrolin sekaan ja näin vähentää toiminnan päästöjä muuttamatta kalustoa tai infrastruktuuria. 2030-luvulla myös 100-prosenttisten biopohjaisten kestävien lentopolttoaineiden käyttö mahdollistuu”, painottaa ilmailusta vastaava johtaja Jari Pöntinen Traficomista.

Trafcomin tuoreessa selvityksessä kuvataan biopohjaisten kestävien lentopolttoaineiden käyttöä lentämisessä, sen edellytyksiä, mahdollisuuksia, vaatimuksia ja kehitysnäkymiä.

Sääntely tähtää tuotantoon ja käyttöön kannustamiseen

Keskeisiä toimia biopohjaisten kestävien lentopolttoaineiden tuotantoon ja käyttöön kannustamisessa ovat globaalisti CORSIA-järjestelmä, Yhdysvalloissa verohyvitykset ja Euroopassa uusiutuvan energian direktiivi, ReFuelEU Aviation -asetus, EU:n päästökauppa ja EU-taksonomia. Myös useat valtiot kannustavat eri tavoin kestävien lentopolttoaineiden käyttöön.

”ReFuelEU Aviation -asetuksen mukainen jakeluvelvoite tähtää siihen, että 70 % EU:n lentoasemilla jaelluista lentopolttoaineista olisi kestäviä lentopolttoaineita vuoteen 2050 mennessä. Tämä on todella kunnianhimoinen tavoite, mikä edellyttää laajaa yhteistyötä kaikilta alan toimijoilta”, arvioi Pöntinen.

Raaka-aineiden kestävyys varmistettava

Biopohjaiset kestävät lentopolttoaineet ovat osa kestäviä lentopolttoaineita, ja niitä voidaan valmistaa käytetystä paistorasvasta, eläinrasvoista, syömäkelvottomista energiakasveista, maa- ja metsätalouden tähteistä, yhdyskuntajätteen bio-osuudesta ja levistä. Näille polttoaineille on määritetty kestävyyskriteerit, ja ne eivät saa kilpailla mm. ruuantuotannon kanssa.

Suomalaiset toimijat pitävät tärkeänä, että myös Suomessa olisi kestävien lentopolttoaineiden tuotantoa ja jakelua. Huolena on, että nopeasti kasvava markkina voi tuoda mukanaan haasteita kestävyyden varmentamisessa.

Keskeisenä pullonkaulana investoinnit – raaka-aineiden arvioidaan riittävän

Selvityksestä ilmenee, että EU:ssa arvioidaan kestävästi tuotettujen biopohjaisten raaka-aineiden riittävän ReFuelEU Aviation -asetuksen tavoitteisiin vastaamiseksi. Tämä edellyttää kuitenkin merkittävää panosta myös synteettisten lentopolttoaineiden valmistukseen, joiden valmistukseen myös Suomi nähdään potentiaalisena.

”Kestävien lentopolttoaineiden yleistyminen edellyttää huomattavat määrät teollisia investointeja. Arvioiden mukaan pelkästään Euroopassa tarvitaan yli 200 uutta kestävien lentopolttoaineiden tuotantolaitosta, jotta voidaan vastata vuoden 2050 kysyntään”, sanoo selvityksessä projektipäällikkönä toiminut Riku Huhta Destialta.

Selvityksen toteutti Traficomille Destia Oy.