Suomen nettopäästöt ilmakehään pienenivät lähes 9 % vuonna 2017, vaikka talous kasvoi 2,6 %. Bioenergia oli merkittävä tekijä. Tilastokeskus julkisti 24.5.2018 pika-arvionsa Suomen kasvihuonekaasupäästöjen kehityksestä vuonna 2017.

Päästöt ilman maankäyttösektoria laskivat noin 5 % vuoteen 2016 verrattuna. Suomi vähensi hyvästä talouskasvusta (2,6 %) huolimatta päästöjään (ilman maankäyttösektoria) eniten EU:n jäsenmaista ensimmäisten tietojen mukaan.

Maankäyttösektorin hiilivarastojen kasvunopeus eli hiilinielu säilyi silti samalla vuoden 2016 tasolla, vaikka ennakkotietojen mukaan runkopuun hakkuukertymä Suomessa kasvoi. Suomen nettopäästöt eli päästöjen ja maankäyttösektorin hiilinielun erotus pienenivät 8,6 % verrattuna vuoteen 2016. Nettopäästöt ovat vuodesta 1990 lähtien vähentyneet 49 %. Euroopan unionin jäsenmaiden keskiarvo on 26 % ja kaikkien YK:n ilmastosopimuksen teollisuusmaiden keskiarvo 17 %.

Bioenergia oli vuonna 2017 jo yli 29 % Suomen energiankulutuksesta. Suurin osa (26,7 % Suomen energiankulutuksesta) tästä oli erilaisia puupolttoaineita, biopolttonesteitä oli 1,2 %, kierrätyspolttoainetta oli 1 %, ja muuta bioenergiaa 0,5 %. Fossiilisten polttoaineiden osuus oli vielä 36 % vuonna 2017 (Lähde: Tilastokeskus 2018).

Bioenergian käyttö Suomessa perustuu pääosin erilaisiin metsäteollisuuden ja -talouden sivuvirtoihin. Kotimaisen bioenergian käyttö parantaa Suomen kauppatasetta ja lisää työllisyyttä. Kansainvälisen uusiutuvan energian järjestön IRENA:n uusimpien tietojen mukaan yli 50 % uusiutuvan energian työpaikoista Euroopassa liittyy bioenergian käyttöön. EU:n uusiutuvasta energiasta noin kaksi kolmannesta oli bioenergiaa 2016.

Puun energiakäytöstä 2017 Suomessa kerrotaan tarkemmin Luonnonvarakeskuksen 24.5. julkistamassa tiedotteessa.