Kaupunkien kerrostaloyhtiöiden tulisi tukea sähköautojen latausmahdollisuuksien lisäämistä, vaatii Autotuojat ja teollisuus ry:n toimitusjohtaja Tero Kallio. Kaikille kaupungin keskusta-asukkaille latausmahdollisuuden tarjoavia hallipaikkoja ei tule riittämään, minkä vuoksi katulatauspaikkoja tulisi rakentaa selvästi lisää, Kallio huomauttaa.

Kallio harmittelee myös Helsingin kaupungin autovastaisuutta; sähköautot ovat kaupungin nykyjohdolle polttomoottoriautoja pienempi peikko, mutta siitä huolimatta myös autonkäytön huomioiva liikennesuunnittelu on nykytilanteessa vaikeaa. Erityisen vaikeaksi on tehty liikennöinti Katajanokalta, Kruununhaasta ja muista eteläisisistä kaupunginosista poistumisväylille.

Helsingin ideologinen liikennesuunnittelu ei ole toistaiseksi onnistunut tuomaan Helsinkiin Amsterdamin ilmastoa, vaikka onkin tuonut lumen alla olevat käyttämättömät pyöräkaistat.

Terveiset Arkadianmäelle

Kallio hoputtaa hallitusta myös viimeistään huhtikuun kehysriihessä jatkamaan vähäpäästöisten työsuhdeautojen verohuojennusta, joka nykyisellään on voimassa vuoden 2025 loppuun saakka.

Työsuhdeautoa käytetään tyypillisesti ainakin kolme vuotta eli jokainen uuden auton hankintaa harkitseva ottaa verokohtelun huomioon; verotuspäätösten tulisi sen vuoksi olla pitkäjänteisiä ja ennakoitavia.

– Valtion tulisi tehdä päästövähennyspäätöksiä perustuen panos-tuotos -suhteeseen eli millä toimenpiteellä saadaan aikaan suurimmat päästövähennykset autoa kohden. Silloin selvästi paras keino on vähäpäästöisten työsuhdeautojen verokannusteen jatkaminen, Kallio korostaa.

– Yritykset säästävät polttoainekuluissa ja saavat imagohyötyä, työntekijä saa enemmän rahapalkkaa, ja lisäksi kunta ja valtio enemmän verotuloja. Näin päästään myös lähemmäksi päästötavoitetta ja vähennetään painetta nostaa uusiutuvien polttoaineiden jakeluvelvoitetta, mikä madaltaa myös perinteisten polttoaineiden hintatasoa, hän perustelee.

Esimerkiksi Secton tutkimuksessa 53 % työsuhdeautoilijoista ilmoitti harkitsevansa paluuta polttomoottoriautoon, jos kannustinta ei jatketa.

Kallio kritisoi myös keskustapuolueen esille nostamaa ajatusta vain sähköautoille kohdistettavasta kilometriverosta.

– Autokannan sähköistyminen hidastuu varmasti ja livetään päästövähennysuralta, jos nyt ryhdytään käyttämään keppiä kannusteiden sijaan.

– On surullista, että identiteettipolitiikkaan perustuvat jakolinjat ovat näin syvät. Ei se, että joillakin on varaa ostaa sähköauto, ole toisilta pois. Kannattaisi sen sijaan kannustaa ostamaan aina uusi sähköauto, jolloin edullisempia sähköautoja saataisiin nopeammin myös vaihtoautoiksi, Kallio huomauttaa.

Polestarin Luopajärvi: Myytit istuvat sitkeässä

Sähköautovalmistaja Polestarin Suomen toimitusjohtaja, Tommi Luopajärvi huomautti yhtiön teettämän tutkimuksen julkistustilaisuudessa, että monien mielikuvat sähköautoista perustuvat 10-15 vuotta vanhoihin käsityksiin. Nykyiset sähköautot ovat hänen mukaansa täysin erilaisia.

– Oikeastaan ei pitäisi puhua sähkö- ja polttomoottoriautoista, vaan autosta yleensä ja että auto on mahdollisimman päästötön, Luopajärvi pohti.

Nuoret ovat jo valmiiksi kasvaneet yhteiskunnassa, jossa sähköautot ovat olleet mukana alusta lähtien. Sen vuoksi sähkökäyttöisyys ei ole heille enää Luopajärven mukaan mikään kummajainen. Polestar on vahvasti myös työsuhdeautotoiminnassa, sillä peräti noin 40 prosenttia sen asiakkaista on työsuhdeautoilijoita.

Polestarin tutkimuksessa 85 prosenttia sähköautoilijoista ja puolet kaikista tutkimukseen vastanneista tuhannesta henkilöstä ajaa autolla päivittäin. Diesel-autoilijoista 63%, bensiinikäyttöisistä 56 % ja miehistä 56 % ja naisista 43 % käyttää autoaan päivittäin.

Kannusteita kaivataan, mutta konstit on monet

Tutkimuksen vastaajista 42 %:n mielestä täyssähköautoon siirtymiselle ei ole tarjottu riittävästi kannusteita.

Vastanneista 48 % motivoituisi hankkimaan täyssähköauton, jos saisi siihen hankintatukea, 44 %:a motivoisi vuosittaisen ajoneuvoveron alennus. Vastaajista 24 % haluaisi pysäköintiin liittyviä kannusteita, 19 % romutuspalkkioita ja 17 %:a täyssähköautojen veroetuuden työsuhdeautona. Vastaajista 37 %:lle kannusteilla ei ole motivoivaa vaikutusta.

Vastaajista 26 % pitää polttomoottoriautoilta kiellettyjä vyöhykkeitä hyvänä tapana päästövähennyksiin ja 45 % on siitä eri mieltä. Täyssähköautojen kevyempää verotusta tukee 39 %:a ja vastustaa 44 % vastaajista.

Tutkimuksessa 16 % kaikista vastaajista ja puolet sähköautoilijoista kokee, että täyssähköautoilu on tehty Suomessa helpoksi. Suomen nykyistä latausverkostoa pitää riittävänä täyssähköautoilijoiden tarpeisiin 13 % kaikista vastaajista ja neljännes sähköautoilijoista.

Täyssähköauton soveltuvuutta pitkille matkoille pitää hyvänä 12 % kaikista ja 65 % sähköautoilijoista. Täyssähköautoa pitää soveltumattomana maaseudulle 49 % kaikista ja vain viisi prosenttia sähköautoilijoista. Täyssähköauton lataamista pitää vaikeana 37 % kaikista vastaajista ja 15 % sähköautoilijoista.

Viiden vuoden aikana polttomoottoriauton ostamisen ja käyttämisen arvioi täyssähköautoa kalliimmaksi 21 % kaikista ja 70 % sähköautoilijoista.

Sähkön arvioi olevan tulevaisuuden autoilun paras käyttövoima 26 % kaikista ja 80 % sähköautoilijoista. Täyssähköautojen toimintamatkasta on huolissaan 75% kaikista vastaajista ja puolet sähköautoilijoista. Sähköautoilijoita on eniten Etelä-Suomessa ja niitä hankitaan erityisesti ylemmissä tuloluokissa. Miehillä on sähköautoista naisia yli puolta enemmän kokemusta ja käyttökokemukset painottuvat alle 65-vuotiaisiin.

Bilendin tekemään tutkimukseen vastasi tuhat suomalaista ja mukana oli kaikenikäisiä naisia ja miehiä eri puolilla maata. Tutkimus tehtiin loppuvuodesta 2023 ja se aiotaan toistaa tämän vuoden lopussa.

(AutoToday)