Verohallinnon tuoreiden tilastojen mukaan uusista autoista kerättiin autoveroa viime vuonna aiempaa vähemmän, noin 380 miljoonaa euroa. Autoalan tiedotuskeskuksen mukaan kyse ei kuitenkaan ole yllättävästä muutoksesta – ensirekisteröintien ja sähköautojen yleistymisen ennusteiden perusteella sekä valtiovarainministeriö että autoala ovat viime vuosien aikana ennakoineet, että autoveron tuotto laskee jo vuonna 2023 noin 400 miljoonaan euroon.  

Auton arvoon ja päästöihin sidotun autoveron kertymä on laskenut ennalta arvioidulla tavalla, kun vähäpäästöisten autojen osuus ensirekisteröitävistä autoista on kasvanut. Uusien autojen keskimääräiset hiilidioksidipäästöt ovat laskeneet jo noin 64 grammaan kilometriltä, kun ne vielä vuonna 2020 olivat 123 grammaa kilometriltä.

Uusien autojen kysyntä selittää autoveron tuottoa

Valtiovarainministeriön keväällä 2023 laatimassa verokartoituksessa arvioitiin, että autoveroa kerättäisiin tänä vuonna noin 380 miljoonaa euroa. Autoveron määrä riippuu uusien autojen rekisteröintien määrästä. Suomessa ensirekisteröitiin vuosina 2010–2019 vuosittain keskimäärin 115 000 uutta autoa vuodessa. Viime vuosina rekisteröintien määrä on pandemian sekä heikentyneiden talousnäkymien, korkean inflaation ja korkokehityksen seurauksena jäänyt alle 90 000 auton tasoon.

Valtion budjetissa autoveroa arvioidaan tänä vuonna kertyvän aiempia vuosia vähemmän, hieman yli 300 miljoonaa euroa. Autoala arvioi autoverokertymäksi tänä vuonna noin 320 miljoonaa euroa, sillä rekisteröintien määrä jää viime vuosia alemmas ja sähköistymisen kasvun arvioidaan hidastuvan viime vuosiin verrattuna.

”Viime vuonna rekisteröitiin paljon edellisinä vuosina tilattuja sähköautoja, sillä komponenttipula hidasti eniten juuri ladattavien autojen tuotantoa vuosina 2021–2022. Vuoden 2024 alussa sähköautojen tilauskanta on sulanut edellisvuosia selvästi alemmas”, kertoo toimitusjohtaja Tero Lausala Autoalan Keskusliitosta.

Sähköautojen vapauttaminen autoverosta lokakuussa 2021 on lisännyt huomattavasti täyssähköautojen kysyntää. Sähköautojen nollaverolle on vankat perusteet, sillä uusien sähköautojen hinta on vielä selvästi bensiiniautoja korkeampi.  Verohallinnon tilastojen mukaan täyssähköautojen keskihinta oli viime vuonna noin 55 000 euroa. Bensiiniautojen keskihinta oli noin 32 000 euroa, josta autoveron osuus oli lähes 4 000 euroa. Samalla autoista kannetun arvonlisäveron määrä on vastaavasti kasvanut, koska sähköistyminen nostanut uusien autojen keskihintaa. 

Liikenteen sähköistyminen ja liikenteen päästöjen väheneminen ei ole ollut pelkästään yli hallituskausien ja puoluerajojen jatkunut tahtotila. Suomella on sitovat muiden EU-maiden kanssa yhdessä sovitut liikenteen päästövähennystavoitteet. Jos sähköistyminen ei etene riittävän nopeasti, päästötavoitteet joudutaan kuromaan kiinni korottamalla uusiutuvan polttoaineen jakeluvelvoitetta. Jakeluvelvoitteen nostaminen puolestaan nostaa polttoaineiden hintoja ja vähentää valtion polttoaineverotuloja, sillä uusiutuvien polttoaineiden verotaso on fossiilisia polttoaineita alempi. 

Liikenteen erillisveropotista suurin osa on polttoaine- ja ajoneuvoveroa

Autoveron osuus liikenteen erillisveroista on vain murto-osa, sillä suurimmat verokertymät tieliikenteestä ovat peräisin polttoaineveroista sekä vuosittaisista ajoneuvoveroista. Polttoaineveroa arvioidaan viime vuonna kertyneen noin 2,7 miljardia euroa ja ajoneuvoveroa noin 1,1 miljardia euroa.

”Veropohjan sulaessa on selvää, että liikenteen verojärjestelmä tarvitsee kokonaisuudistuksen. Samalla tulee pohdittavaksi, onko perusteltua asettaa liikenteen erillisveroille sama noin 5 miljardin euron verokuorma kuin tähän asti. Liikenteen verotusta tulisi tulevina vuosina uudistaa siten, että autokannan kiertoa hidastavasta autoverosta luovuttaisiin kokonaan”, kertoo toimitusjohtaja Tero Kallio Autotuojat ja -teollisuus ry:stä.

Vain harvoissa Euroopan maissa autoista peritään hankinnan yhteydessä veroa, sillä autovero nostaa keinotekoisesti autojen hintaa. Hankinnan verotaso on Suomen lisäksi korkea vain Tanskassa ja Hollannissa. Autovero vanhentaa autokantaamme ja heikentää siten liikenneturvallisuutta ja lisää liikenteen päästöjä. Autovero aiheuttaa myös monenlaisia hallinnollisia ongelmia ja vaikeuttaa autokaupan toimintaa EU:n sisämarkkinoilla. Uusien autojen kysyntä seuraa autojen hintamuutoksia, joten kaikki hankinnan hintaan kohdistuvat veronkorotukset vähentäisivät entisestään uusien autojen rekisteröintejä.

Autoveron merkitys valtion verokertymän kannalta alenee vuosi vuodelta päästöjen vähentyessä. Uusien autojen arvonlisävero on valtion verotulojen kannalta jo huomattavasti autoveroa tärkeämpi veroerä.