Autojen ja niiden varaosien kaupan, leasingtoimialan, autojen huolto-, korjaus- ja katsastustoimialan sekä autojen valmistuksen muodostama autoklusteri työllistää Suomessa yli 50 000 henkilöä. Autojen valmistuksen työllistävyys kasvanut jo lähes 10 000 henkilöön. Henkilöautoviennin arvo on viime vuosina kasvanut noin 3 miljardiin euroon. Henkilöautot ovat yksi Suomen tärkeimmistä vientituotteista – uusien autojen vienti on jo samoissa lukemissa kuin niiden maahantuonti.
Autonvalmistuksen työllistävyys kasvussa
Autonvalmistuksen toimialalla työskentelevien määrä on Suomessa viime vuosina kasvanut. Vaikka eilen kuultiin ikäviä uutisia linja-autokorien valmistuksen loppumisesta Lahdessa, toimialan tulevaisuudennäkymät ovat hyvät. Autovalmistuksen klusterin työpaikat ovat viime vuosikymmenellä laventuneet perinteiseltä päällirakentamisen toimialalta monipuolisiin kokoonpanoteollisuuden tehtäviin sekä erilaisten ajoneuvoteollisuuden komponenttien suunnitteluun ja valmistukseen. Valmet Automotiven kasvu on luonut autonvalmistuksen toimialalle pysyvää kasvua ja nostanut Uudenkaupungin autotehtaan henkilöstöltään Suomen suurimmaksi teolliseksi työpaikaksi. Autonvalmistuksen lisäksi Suomessa on monia autoteollisuuteen nojaavia elektroniikka- ja työkonetoimialan, ohjelmistoalan ja ajovoima-akkuklusterin yrityksiä, joissa on vahvaa kasvupotentiaalia. Alan yrityskenttä on laaja – se kattaa yrityksiä suurista teollisista toimijoista aina perinteisiin pk-sektorin päällirakentajiin ja ketteriin start-up -yrityksiin.
Koronapandemia on leikannut autoteollisuuden kysyntää. Henkilö- ja pakettiautojen sekä kuorma-autokaluston globaalin kysynnän on arvioitu toipuvan pandemiasta 2–5 vuoden kuluessa. Suomessa henkilöautojen vienti väheni tammi-kesäkuussa noin 16 prosentilla edelliseen vuoden alkupuoliskoon verrattuna.
- Suomessa tilanne näyttää autonvalmistuksen toimialalla valoisalta, sillä tuotanto on jo palautunut koronaa edeltäneelle kasvu-uralle. Sähköautojen ja sähköisten työkoneiden kysynnän globaalin kasvun on ennakoitu lisäävän selvästi myös kotimaisen akkuklusterin kilpailukykyä. Monipuolinen ja verkostoitunut yrityskenttä ovat alan vahvuus, kertoo toimitusjohtaja Tero Kallio Autotuojat ja -teollisuus ry:stä.
Koronatilanne uhkaa autokaupan ja huolto- ja korjaamotoimintojen työllisyyttä
Autokaupan ja sekä autojen huolto- ja korjaamotoimintojen kysyntä on laskenut alkuvuoden aikana koronaepidemian tuoman talouden taantuman ja vähentyneiden ajokilometrien takia. Lomautusten määrä kasvoi keväällä autokaupan ja huolto- ja korjaamotoimintojen toimialoilla. Mikäli kysyntä ei syksyn ja talven aikana palaudu koronaa edeltävälle tasolle, autoalan työllisyystilanteen ennakoidaan talven ja kevään aikana heikkenevän. Korona näkyy myös romutustilastoissa – vanhoja elinkaarensa päässä olevia autoja on tänä vuonna kierrätetty viime vuosia vähemmän.
Autoala on ehdottanut nopeana autoalan elvytystoimena romutuspalkkiota, joka piristäisi selvästi uusien autojen kysyntää ja lisäisi samalla elinkaarensa päässä olevien autojen palautumista kierrätykseen. Romutuspalkkio olisi valtion talouden kannalta poikkeuksellinen elvytyskeino, sillä se tuottaisi valtiolle myös verotuloja uusien autojen autovero- ja arvonlisäveroina.
