Helsinki haluaa laajentaa jalankulkukeskustaa, rakentaa Hernesaareen uuden kaupunginosan ja siirtää Eteläsataman matkustajalauttaliikenteen Katajanokalle. Kaikki nämä hankkeet ovat kunnianhimoisia, mutta niiden toteuttaminen tulee aiheuttamaan liikennejärjestelyille suuria haasteita.  

Jätkäsaaren ja Länsisataman rakentaminen on jo nyt lisännyt merkittävästi liikennettä kantakaupungin alueella. Tämä liikenne yhdessä Helsingin niemen läpikulkuliikenteen kanssa kuormittaa huolestuttavasti koko katuverkkoa.    

Järkevä keino helpottaa tilannetta ja luoda edellytykset uusille hankkeille olisi rakentaa Ruoholahdesta Sörnäisiin keskustan alittava kokoojakatu, ns. keskustatunneli, johon olisi sujuva yhteys uusilta asuntoalueilta, matkustajasatamista sekä maanalaisista pysäköintilaitoksista.    

Keskustatunnelin tarve on tiedetty jo kauan, mutta hanketta on jarrutettu vuosikymmenet lähinnä ideologisista syistä. Helsingin kaupunkiympäristölautakunta hylkäsi vuonna 2019 tunnelista tehdyn tuoreimman suunnitelman ja päätti, että suunnittelua ei jatketa. Kuntavaalien 2021 jälkeen valittu uusi kaupungin johto on antanut ymmärtää, että päätöstä ei kumota.  

Asia pitää kaikesta huolimatta ottaa uudelleen käsittelyyn, jotta tilanne ei pääse ryöstäytymään käsistä.

Suunnitteilla olevat Jätkäsaaren satamatunneli sekä Sörnäistentunneli ovat tarpeellisia, mutta ne pitää nähdä vain osina kokonaisuutta. Keskustatunneli tähtää 2030-luvulle ja siitä eteenpäin. On puhdasta edesvastuuttomuutta, jos päivänpoliittisten tunneseikkojen annetaan estää asiassa etenemistä.

Autoliikenne ei häviä Helsingin seudulta mihinkään. Teknologian kehittyminen takaa sen, että autoilu säilyttää asemansa hyväksyttävänä ja haluttuna liikennemuotona pitkälle tulevaisuuteen. Auto on arjen mahdollistaja, jota ilman mikään ei toimisi. Ihmiset eivät luovu autojen käytöstä.

Jos liikenteelle annetaan Helsingin kantakaupungin alueella mahdollisuus liikkua sujuvasti maan alla, erityisesti kuorma-autot mutta myös kevyemmät moottoriajoneuvot vähenisivät kaduilta. Se puolestaan antaisi erinomaiset edellytykset laajentaa kävelyalueita sekä edistäisi turvallista jalankulkua ja pyöräilyä.  Myös asukas- ja asiointiliikenteelle jäisi paremmin tilaa, mikä ylläpitäisi keskustan elinvoimaisuutta.

Suuren tunnelityömaan aloittamisella olisi todennäköisesti Helsingin ja koko maan elinkeinoelämälle myös myönteinen vaikutus. Selvittämättä myös lienee, olisiko hankkeelle saatavissa ulkopuolista rahoitusta. Ainakin valtion intressi asiassa on suuri.

Osaa rahoituksesta voitaisiin anoa Euroopan Unionilta. Onhan suunnitteilla eurooppalainen runkoverkkoyhteys Baltian maiden ja Suomen kautta mantereen pohjoisosiin. Helsinki osuu väistämättä reitille, ja suunnitelma etenee siitä riippumatta, miten Helsingin ja Tallinnan välinen yhteys toteutetaan. Helsingin sujuva läpiajo on joka tapauksessa ongelma, joka jää Suomen ratkaistavaksi. Keskustatunneli satamiin ulottuvine yhteyksineen on todennäköisesti ainoa toimiva ratkaisu.

Jos haluamme viihtyisän ja turvallisen pääkaupungin, jossa kaikki liikennemuodot pelaavat sujuvasti ja liike-elämällä on hyvät toimintaedellytykset, keskustan ali kulkevan autoliikenneyhteyden toteuttaminen on välttämätöntä.