Valtion talousarvioesitys vuodelle 2024 vie noin 30 miljoonaa euroa perusväylänpidosta. Tiestön korjausvelan ennakoidaan kasvavan 200 miljoonalla eurolla.

Suomen tieverkon kunto on heikentynyt vuosien ajan ja korjausvelka on kasvamassa tänä vuonna jo 1,7 miljardin euron suuruiseksi. Mitä huonompaan kuntoon tiestö päästetään, sitä kalliimmaksi sen korjaaminen myös tulee. Toistaiseksi tieverkon rapistuminen on näkynyt konkreettisimmin alemmalla tieverkolla, mutta rahoituksen puutteen jatkumisen takia myös pääteillä alkaa olla yhä pahempia vaurioita.

Maanantaina julkistettu talousarvioesitys ei lupaa parannusta tienpitoon. Perusväylänpidosta ollaan leikkaamassa noin 30 miljoonaa euroa. Perusväylänpito kattaa tiet, junaradat ja vesiväylät. Sitä kuinka rahoitus eri väylien kanssa jakautuu, ei ole esityksessä mainittu. Kuitenkin talousarvioesityksessä arvioidaan, että tieverkon korjausvelka kasvaa peräti 200 miljoonalla eurolla ensi vuonna. Rataverkon korjausvelka on kasvamassa 45 miljoonalla eurolla.

– Tieliikenne kattaa yli 90 prosenttia niin henkilö- kuin tavaraliikenteestä. Varsinkin niukkuutta jaettaessa se pitää ottaa huomioon ja rahoitusta pitää painottaa sinne, missä siitä on eniten kansataloudellista hyötyä. Tierahoituksesta leikkaaminen on helppoa, mutta ei viisasta, Autoliiton toimitusjohtaja Pasi Nieminen toteaa.

– Samaan aikaan hallituksen suunnitelmissa on satojen miljoonien eurojen käyttäminen kannattamattomiksi todettujen ratahankkeiden edistämiseen. Järkevässä omaisuudenhoidossa huolehdittaisiin ensin riittävästä rahoituksesta olemassa olevien väylien kunnossapitämiseksi.

Hyvää talousarvioesityksessä on se, että tieliikenteeseen ei olla kaavailemassa veronkiristyksiä. Se on oikeastaan aika poikkeuksellista.

(Autotoday)