Autoalan päivitetyt käyttövoimaennusteet kuvaavat eri käyttövoimien tulevaa kehitystä henkilö-, paketti-, kuorma- ja linja-autokannassa. Sähköistymisen ennakoidaan etenevän aiempaa nopeammin, mutta kehitys edellyttää latausinfran laajentumista. Viime vuonna noin 30 prosenttia ensirekisteröidyistä henkilöautoista oli ladattavia – noin 10 prosenttia autoista oli täyssähköautoja ja noin 20 prosenttia ladattavia hybridejä. Tänä vuonna täyssähköautojen osuuden arvioidaan kasvavan jo noin 17 prosenttiin rekisteröinneistä ja ladattavien hybridien 23 prosenttiin rekisteröinneistä. Ladattavien autojen yhteenlaskettu osuus kasvaisi näin noin 40 prosenttiin.
Henkilö- ja pakettiautojen sähköistyminen nopeutuu selvästi tämän vuosikymmenen toisella puoliskolla, sillä EU-lainsäädännössä henkilö- ja pakettiautojen hiilidioksidipäästöjen raja-arvoja ollaan kiristämässä. Komission esittää uusien autojen päästötavoitteiden kiristämistä siten, että henkilöautojen keskipäästöt alenisivat 55 prosentilla ja pakettiautojen 50 prosentilla vuoteen 2030 mennessä. Vuoden 2035 tavoitteeksi on ehdotettu, että uudet autot olisivat nollapäästöisiä. Tämä linjaus rajaisi ajoneuvovalmistajien mahdollisuutta pitää polttomoottoriautoja tuotannossa vuoden 2030 jälkeen. Uutta raja-arvoesitystä ei ole vielä hyväksytty, mutta se todennäköisesti etenee esitetyssä muodossaan.
Vuoteen 2025 mennessä lähes kolmanneksen ensirekisteröidyistä henkilöautoista on ennakoitu olevan täyssähköautoja ja ladattavien autojen yhteenlasketun osuuden on arvioitu kasvavan jo 55 prosenttiin rekisteröinneistä. Täyssähköautojen osuuden arvioidaan kasvavan vuoteen 2030 mennessä jo lähes kahteen kolmasosaan rekisteröinneistä ja vuonna 2035 kaikki ensirekisteröitävät autot olisivat täyssähkö- tai polttokennoautoja. Sähköistymisen on ennakoitu Suomessa olevan hieman nopeampaa kuin Euroopassa keskimäärin, mutta hitaampaa kuin muissa Pohjoismaissa.
Ladattavien henkilöautojen määrän autokannassa ennakoitaan olevan vuonna 2030 noin 740 000, kun vielä viime vuoden ennusteessa määrän arvioitiin jäävän hieman yli 600 000 ladattavaan autoon vuonna 2030. Tärkeä reunaehto ladattavien autojen yleistymiselle on latausinfran kehittyminen, sillä ilman kotilatausmahdollisuutta ja kattavaa julkista latausverkkoa sähköistyminen hidastuu.
Käyttövoimaennusteen mukaan henkilöautokannassa on vuonna 2030 noin 2,2 miljoonaa polttomoottoriautoa. Koska autokannan kierto on hidas – noin 22 vuotta – käyttövoimamurros etenee hitaasti, vaikka uusien polttomoottoriautojen myynti päättyisikin vuonna 2035.
Myös pakettiautokannassa sähköistyminen nopeutuu lähivuosina. Pakettiautoilla ja jakelukuorma-autoilla sähkökäyttöisten mallien valikoima on laajenemassa ja vuoden alussa voimaan astuneet hankintatuet avaavat latua sähkökäyttöisten autojen hankinnalle. Vuoteen 2025 mennessä sähköisten jakeluautojen osuuden rekisteröinneistä ennakoidaan kasvavan noin 20 prosenttiin. Täyssähköautojen yleistyminen nopeutuu pakettiautokannassa vuoden 2025 jälkeen.
Raskailla kuorma-autoilla sähkö yleistyy akkujen korkean hinnan, rajatun toimintamatkan ja niukan raskaalle kalustolle suunnatun jakeluinfran takia hitaasti. Suomessa käytettävät ajoneuvoyhdistelmät ovat raskaampia kuin keskimääräinen eurooppalainen kuorma-autokalusto, mikä edellyttää suurempaa akkukapasiteettia. Suomessa uusiutuvien polttoaineiden merkitys on erityisesti raskaan kaluston päästöjen vähentämisessä tärkeä. Bio- ja maakaasu ovat jo nyt mahdollisia vaihtoehtoja dieselkuorma-autolle, sillä nesteytetyllä kaasulla voidaan yhdellä tankkauksella ajaa lähes yhtä pitkä matka kuin dieselillä. Myös vedyn yleistymisen ennakoidaan alkavan jo kuluvan vuosikymmenen toisella puoliskolla, mikäli jakeluinfra tukee vedyn käyttöä vilkkaimmin liikennöidyllä päätieverkolla.
Muutokset ovat hitaita myös kuorma-autokannassa. Suomen noin 100 000 kuorma-autosta yli 80 prosenttia on vielä dieselkäyttöisiä vuonna 2030.
