Komponenttipula ja autoteollisuuden pullonkaulat näkyvät edelleen alkuvuoden ensirekisteröinneissä. Uusi vuosi alkoi autojen ensirekisteröinneissä verkkaisesti. Historiallisen korkea uusien autojen tilauskanta enteilee loppuvuodelle parempaa kehitystä, sillä komponenttipulan arvioidaan hellittävän ja raaka-ainemarkkinoiden heilahtelujen tasaantuvan vuoden loppua kohti.
Tammikuussa rekisteröitiin 7 881 uutta henkilöautoa, mikä on 15,9 prosenttia vähemmän kuin viime vuoden tammikuussa. Pakettiautojen rekisteröinneissä jäätiin hieman kauemmas viime vuoden alun luvuista. Pakettiautoja ensirekisteröitiin 1 007, joka jää 22,7 prosenttia viime vuoden tammikuun lukemista. Komponenttipulan syvyyttä kuvaavat pitkän aikavälin keskiarvot – henkilö- ja pakettiautojen rekisteröinnit olivat lähes kolmanneksen pienemmät kuin viiden viime vuoden tammikuun keskiarvot.
Ladattavien hybridien osuus henkilöautojen ensirekisteröinneistä oli tammikuussa noin 21 prosenttia ja täyssähköautojen noin 13 prosenttia. Ladattavien autojen osuus laski hieman viime vuoden loppukuukausien ennätyksellisistä lukemista, sillä ladattavien autojen rekisteröinnit painottuvat loppuvuoteen. Viime vuonna ladattavien hybridien osuus ensirekisteröinneistä oli 20 prosenttia ja täyssähköautojen 10 prosenttia.
Kuorma-autoja ensirekisteröitiin tammikuussa yhteensä 368, joka on 6,7 prosenttia enemmän kuin viime vuoden tammikuussa. Kasvu kohdistui raskaimpaan vähintään 16 tonnin painoluokkaan, jossa autoja rekisteröitiin tammikuussa 265. Määrä on 12,8 prosenttia viime vuoden tammikuuta enemmän ja jää vain 5,5 prosenttia viiden vuoden tammikuun keskiarvosta. Keskiraskaita 6–16 tonnin kuorma-autoja rekisteröitiin tammikuussa 19, joka jää 29,6 prosenttia viime vuoden alun lukemasta. Kevyitä alle 6 tonnin kuorma-autoja rekisteröitiin 84, eli 1,2 prosenttia viime tammikuuta enemmän.
Uusia linja-autoja rekisteröitiin tammikuussa yhteensä 17, joista 14 oli kokonaismassaltaan pieniä alle 8 tonnin linja-autoja. Linja-autoja rekisteröitiin 5 kappaletta enemmän kuin viime vuoden tammikuussa, mutta määrä on edelleen hieman yli puolet pitkän aikavälin keskiarvoa alempi.
Käytettyjen henkilöautojen kauppaa käytiin tammikuussa kokonaisuudessaan 3,4 prosenttia viime vuoden tammikuuta verkkaisemmin. Autoliikkeissä tehtyjen käytettyjen autojen kauppa on edelleen kasvusuunnassa, sen volyymi kasvoi 2,7 prosentilla viime tammikuuhun verrattuna.
Autokannan keski-ikä on Suomessa kasvanut yhtäjaksoisesti jo vuodesta 2008 alkaen. Henkilöautokannan keski-ikä kasvoi viime vuonna jo 12,6 vuoteen, noin 2 kuukaudella vuoteen 2020 nähden. Kymmenessä vuodessa autokannan keski-ikä on kasvanut lähes kahdella vuodella. Keskimääräinen romutusikä kasvoi viime vuonna 22,0 vuoteen, kun se vuonna 2020 oli 21,4 vuotta.
Autokannan vanheneminen johtuu ensisijaisesti ensirekisteröintien pienestä määrästä. Vuosina 2020–2021 ensirekisteröitiin alle 100 000 uutta henkilöautoa, kun koko 2000-luvulla keskimääräinen rekisteröintimäärä on ollut noin 120 000 henkilöautoa vuodessa.
Ensirekisteröintien määrä vaihtelee alueittain. Uudellamaalla ensirekisteröitiin viime vuonna noin 27 uutta autoa tuhatta asukasta kohti eli lähes saman verran kuin muissa Pohjoismaissa. Muissa maakunnissa uusia autoja rekisteröidään selvästi vähemmän. Vähiten uusia autoja ensirekisteröidään Kainuussa ja Pohjanmaan maakunnissa, joissa rekisteröidään 9–10 uutta autoa tuhatta asukasta kohti.
Ensirekisteröinnit heijastuvat autokannan alueelliseen ikään. Autokannan ikääntyminen on ollut nopeaa erityisesti niissä maakunnissa, joissa ei ole suuria kasvukeskuksia. Henkilöautokannan keski-ikä on Uudellamaalla 10,3 vuotta. Keski-ikä on korkein Kainuussa ja Pohjois-Karjalassa, 14,6 vuotta. Maltillisinta keski-iän kasvu on ollut Uudellamaalla, Varsinais-Suomessa ja Pirkanmaalla. Autokanta on ikääntynyt nopeimmin Keski-Pohjanmaalla, Etelä-Pohjanmaalla ja Satakunnassa, joissa kannan keski-ikä on vuosina 2016–2021 kasvanut yli 9 prosentilla.
