Liikenne- ja viestintäministeriö on julkaissut yhdessä Liikenne- ja viestintäviraston kanssa laaditun koronalainsäädännön jälkiarvioinnin. Raportissa tarkastellaan liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalalla Covid-19-tartuntataudin seurauksena vuosina 2020-2021 toteutettua väliaikaista lainsäädäntöä ja sen valmistelutyötä.

Liikenne- ja viestintäministeriön johdolla valmisteltiin näinä vuosina yhteensä noin 40 kansallista koronakriisiin liittyvää laki- ja asetusmuutosta. Lisäksi pantiin täytäntöön kymmenkunta EU-asetuksista seurannutta muutosta. Liikenne- ja viestintäministeriö myös tuki muiden ministeriöiden säädösvalmistelua.

Liikenne- ja viestintävirasto osallistui ministeriön säädösvalmisteluun sekä vastasi pysyvän ja väliaikaisen lainsäädännön nojalla toteutettujen toimenpiteiden täytäntöönpanosta. Virasto antoi merkittävän määrän viranomaispäätöksiä ja suosituksia, tiedotti niistä ja myönsi tukia. Liikenne- ja viestintävirastolla oli keskeisin rooli liikenteen viranomaisena epidemian torjunnassa. 

Vaikutusten arviointi haastavaa

Säädösvalmistelun ja muun hallinnoinnin onnistumista on arvioitu raportissa kolmen keskeisen tavoitteen kautta. Näitä ovat epidemian leviämisen estäminen, terveydenhuollon kuormituksen keventäminen ja liikennejärjestelmän toimivuuden turvaaminen.

Liikennejärjestelmän toimintakyky kyettiin turvaamaan. Sääntöjä joustavoitettiin väliaikaisesti ja taloudellista tukea tarjottiin tilanteissa, joissa palveluntarjoajien tulonlähteet tyrehtyivät ja toimintakustannukset saattoivat lisääntyä. Kansainvälisten ja kotimaan kuljetusten toimivuus kyettiin takaamaan. Joukkoliikenteen koronatoimilla palveltiin osin ristiriitaisia tavoitteita. Yhtäältä matkustamista haluttiin rajoittaa, toisaalta pyrittiin pitämään joukkoliikenteen palveluntarjontaa yllä.

Terveydenhuollon kuormittavuutta kyettiin vähentämään liikenteen lainsäädäntöä joustavoittamalla. On kuitenkin vaikea todeta, vapautuiko liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan valmistelemilla ja toteuttamilla toimilla merkittävästi keskeisiä voimavaroja sairastuneiden tarvitsemiin lääkäri- ja sairaanhoitopalveluihin.

On mahdotonta myös todeta varmuudella, mikä vaikutus liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan toimenpiteillä oli epidemian leviämisen estämisessä. Erilaisia toimenpiteitä toteutettiin laajasti koko yhteiskunnassa. Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan valmistelemilla ja toteuttamilla toimenpiteillä osaltaan vähennettiin matkustajien ja liikenteen ammattihenkilökunnan keskinäisiä kohtaamisia ja altistustilanteita sekä kotimaisessa että kansainvälisessä liikenteessä.

Viestintäinfrastruktuuri ja viestintäpalvelut toimivat hyvin ja mahdollistivat liikenteeseen liittyvien joustavien ratkaisujen toteuttamista ja mukautumista vallinneisiin olosuhteisiin. Digitaalisten palveluiden hyödyntäminen lisääntyi ja palvelut toimivat hyvin.

Valmistelu kuormitti henkilöstöä

Korona-ajan säädösvalmistelu oli poikkeuksellisen nopeaa ja intensiivistä. Se lisäsi virkakunnan työkuormaa merkittävästi. Ministeriössä ja Liikenne- ja viestintävirastossa tehtiin vuosina 2020-2021 huomattava määrä ylitöitä kansallisen ja EU-koronalainsäädännön valmistelemisessa ja täytäntöönpanossa sekä muissa poikkeusajan valmisteluissa. Etätyö ja etäkokoukset joustavoittivat ajankäyttöä ja tehostivat työskentelyä.

Muusta säädösvalmistelusta ja hallitusohjelman toteuttamisesta huolehdittiin resurssipaineista huolimatta.

Mitä seuraavaksi?

Koronalainsäädännön jälkiarviointi antaa mahdollisuuksia kehittää liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan lainsäädännön ja sen toimeenpanon joustavuutta sekä kriisijohtamista.

Arviointi tarjoaa vertailuaineistoa myös muille mahdollisille jälkiarvioinneille.